Böömin ja Määrin protektoraatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Böömin ja Määrin protektoraatti
Protektorat Böhmen und Mähren
Protektorát Čechy a Morava
1939–1945

Böömin ja Määrin protektoraatti Saksan kartalla vuonna 1942.
Böömin ja Määrin protektoraatti Saksan kartalla vuonna 1942.

Valtiomuoto Saksan protektoraatti
osa  Saksan valtakuntaa
Valtiopresidentti Emil Hácha (1939–1945)
Pääkaupunki Praha
Pinta-ala
– yhteensä 49 363 km² 
Väkiluku (1939) 7 380 000
Historia
– Saksan miehitys 15. maaliskuuta 1939
– Prahan taistelu 13. toukokuuta 1945
Viralliset kielet tšekki, saksa
Valuutta Böömin-Määrin koruna
Kansallislaulu ”Kde domov můj” / ”Wo meine Heimat ist”
Edeltäjä  Tšekkoslovakia
Seuraaja  Tšekkoslovakia

Böömin ja Määrin protektoraatti (saks. Protektorat Böhmen und Mähren[1], tšek. Protektorát Čechy a Morava) oli Saksan etninen protektoraatti, joka perustettiin 15. maaliskuuta 1939, kun Saksa valtasi Tšekkoslovakian Tšekin-puoleisen osan, entiset Itävallan keisarikunnan Böömin ja Määrin provinssit.[2] Sudeettialueet eli rajaseudut, joissa enemmistö väestöstä oli etnisesti saksalaista, oli jo sitä ennen liitetty suoraan Saksaan. Böömin ja Määrin protektoraatin pinta-ala oli 48 925 neliökilometriä (vuonna 1940) ja vuoden 1939 väkiluku oli 7 380 000. Protektoraatti lakkasi olemasta toukokuussa 1945 Saksan antautuessa toisen maailmansodan lopussa.

Böömi ja Määri julistettiin Saksan protektoraateiksi ja niille asetettiin valtakunnanprotektoriksi (saks. Reichsprotektor) vapaaherra Konstantin von Neurath. Viimeinen Tšekkoslovakian presidentti Emil Hácha säilytti nimellisesti asemansa valtion presidenttinä, mutta saksalaiset ottivat haltuunsa ministeriöitä vastanneet osastot ja pieniä kontrollitoimistoja perustettiin paikallisesti. Gestapo otti hoitoonsa poliisitoimen. Juutalaiset erotettiin viroistaan ja puolueet kiellettiin.

Väestö ja teollisuus asetettiin Saksan sotaponnistelujen käyttöön ja kulutustavaroille asetettiin tiukka säännöstely.

28. lokakuuta 1939, Tšekkoslovakian itsenäisyyspäivänä, seurasi mielenosoituksia ja 15. marraskuuta niissä loukkaantuneen opiskelijan Jan Opletaln kuolema laukaisi opiskelijalevottomuuksia. Tämän jälkeen pidätettiin 1 800 opiskelijaa ja opettajaa sekä lukuisia poliitikkoja, kaikki yliopistot suljettiin, opiskelijajohtajat teloitettiin ja satoja lähetettiin keskitysleireille.

Talvella 1941 komento koveni, kun Reinhard Heydrich nimitettiin valtakunnanprotektoriksi. Hänen johdollaan hallitus uudistettiin, pääministeri Alois Eliáš teloitettiin ja kaikki tšekkien kulttuurijärjestöt lakkautettiin ja juutalaisten siirto keskitysleireille järjestettiin. Heydrich salamurhattiin partisaani-iskussa 4. kesäkuuta 1942, minkä jälkeen protektoriksi tuli kenraalieversti Kurt Daluege, joka määräsi kostoksi Lidicen ja Ležákyn kylien tuhoamisen. Vuonna 1943 sotaponnisteluja kiihdytettiin ja 30 000 työläistä siirrettiin työhön Saksaan ministeri Karl Hermann Frankin johdolla. Kaikki sotateollisuuteen liittymätön teollisuus kiellettiin.

Valtakunnanprotektorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Protektorat Böhmen und Mähren ome-lexikon.uni-oldenburg.de. Oldenburgin yliopisto. Viitattu 27.12.2022. (saksaksi)
  2. Bohemia and Moravia, Protectorate of (pdf) Yad Vashem - The World Holocaust Remembrance Center. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]