Akkadin kieli

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Babylonian kieli)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akkadin kieli
Akkadin kielen puhuma-alue
Akkadin kielen puhuma-alue
Oma nimi 𒀝𒅗𒁺𒌑 (akkadû)
Tiedot
Alue Mesopotamia
Ajoitus n. 2500-500 eaa. Akateemisessä ja liturgisessa käytössä vuoteen 100 jaa.
Puhujia kuollut kieli, ei äidinkielenä
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto nuolenpääkirjoitus
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Afroaasialaiset kielet
Kieliryhmä Seemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2 akk
ISO 639-3 akk
Osa Gilgameš-eepoksesta kirjoitettuna nuolenpääkirjoituksella.

Akkadin kieli (𒀝𒅗𒁺𒌑, akkadû) on kuollut itäseemiläinen kieli,[1] jota puhuttiin kolmannelta vuosituhannelta ensimmäiselle vuosituhannelle asti Assyrian ja Babylonian alueilla, mutta joka levisi jopa Persiaan ja Egyptiin asti. Ensimmäiset kirjoitetut kokonaan akkadinkieliset tekstit sijoittuvat vuodelle 2500 eaa. Akkadi oli tärkeä kaupan, politiikan, lain, uskonnon ja kirjallisuuden kieli muinaisessa Lähi-idässä ja sillä oli aikansa lingua francan asema.[2]

Akkadin kieltä kirjoitettiin nuolenpääkirjoituksella, joka otettiin käyttöön sumerin kielestä.[3][4] Sumerin kieli vaikutti näin myös akkadin kielen sanastoon, ja akkadi muun muassa peri sanajärjestyksen sumerin kielestä. Akkadin kielen syrjäytti puhekielenä toinen seemiläinen kieli, aramea, noin 100-luvulla.[5]

Akkadin kielen poikkeuksellisen pitkän elinajan kuluessa siitä oli monta murretta, jotka ovat jakaantuneet karkeasti kahteen osaan, assyrialaisiin murteisiin ja babylonialaisiin murteisiin.[6]

Päämurteet
Vanha akkadi 2500–1950 eaa.
Vanha babylonia 1950–1530 eaa. Vanha assyria 1950–1750 eaa.
Keskibabylonia 1530–1000 eaa. Keskiassyria 1500–1000 eaa.
Uusbabylonia 1000–600 eaa. Uusassyria 1000–600 eaa.
Myöhäisbabylonia 600 eaa. – 100 jaa.
Bilabiaali Alveolaari Palataali Velaari Uvulaari Glottaali
Nasaali m n
Klusiili Norm. p | b t | d k | g ʔ
Emf.
Affrikaatta Norm. t͡s | d͡z
Emf. t͡sˤ
Frikatiivi ʃ x | (ɣ) (ʁ)
Lateraali l
Approksimantti w j

Lähde:[7]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puolisuppea e
Avoin a

Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.

Lähde:[7]

Substantiivit ja adjektiivit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akkadin kielen substantiivit ja adjektiivit jakaantuvat kahteen sukuun, maskuliiniin ja feminiiniin. Substantiiveilla on kolme sijamuotoa ja kolme lukua. Adjektiiveilla on myös kolme sijamuotoa mutta vain kaksi lukua duaalin puuttuessa.[8]

Substantiivien taivutus
maskuliini feminiini
yks. nom. šarrum šarratum
yks. akk. šarram šarratam
yks. gen. šarrim šarratim
du. nom. *šarrān *šarratān
du. obl. *šarrīn *šarratīn
mon. nom. šarrū šarrātum
mon. obl. šarrī šarrātim

Lyhenteet: yks. = yksikkö, du. = duaali, mon. = monikko, nom. = nominatiivi, akk. = akkusatiivi, gen. = genetiivi, obl. = obliikvi

Obliikvi on akkusatiivin ja genetiivin muodostama hybridisija.

Substantiivi šarrum on "kuningasta" merkitsevä maskuliinisubstantiivi ja šarratum on feminiini merkitykseltään "kuningatar". Feminiinisanan johtimena on yleensä 't' tai 'at', mutta sana voi olla luonnostaan jo feminiininen, kuten äiti 'ummum'. Duaalimuoto sanasta šarrum on kieliopillisesti jokseenkin väärin, koska duaalia yleensä käytetään asioista, jotka esiintyvät pareina ihmisruumiissa kuten käsi 'qātum' ja silmä 'īnum'

Adjektiivit noudattavat suurin piirtein samaa substantiivien taivutuskaavaa, mutta nominatiivin monikossa saavat päätteen -ūtum ja monikon obliikvissa -ūtim. Adjektiiveista ei myöskään ole duaalimuotoa, vaan sen sijasta käytetään monikkoa. Adjektiivit tulevat yleensä pääsanan jälkeen ja kongruoivat pääsanansa kanssa suvussa, luvussa ja sijassa. Esimerkiksi 'vahvojen kuninkaitten' šarrī dannūtim sana dannum 'vahva' on samassa muodossa kuin pääsana.

Vanhan babylonian murteen jälkeen substantiivien taivutus yksinkertaistui ja sanaloppuinen m (mimaatio) ja n (nunaatio) katosi, joten esimerkiksi sanoista šarrum, šarratum ja qātān tuli šarru, šarratu ja qātā.

Verbijärjestelmä on monimutkainen ja seemiläisten kielten tavoin perustuu radikaalijärjestelmään, jossa eri verbimuotoja muodostetaan yleensä kolmen juurikonsonantin eli radikaalin avulla.[8] Akkadin kielen verbit jakaantuvat neljään konjugaatioon ja kolmeen aikamuotoon: preteritiin, preesensiin ja statiiviin. Myös imperatiivi-, partisiipi- ja verbaaliadjektiivimuotoja on mahdollista tehdä verbeistä. Akkadi on SOV-kieli, eli verbi tulee lauseen loppuun.

  1. Glottolog 4.6 - Akkadian glottolog.org. Viitattu 25.11.2022.
  2. Akkadian cuneiform script and Akkadian language omniglot.com. Viitattu 25.11.2022.
  3. ScriptSource - Cuneiform, Sumero-Akkadian scriptsource.org. 2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
  4. Akkadian Cuneiform, Chapter I Introduction sron.nl. Arkistoitu 2005. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
  5. Akkadian language Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  6. Akkadian | Near Eastern Languages & Civilizations Yale University. 2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
  7. a b Akkadian languagesgulper.com. Viitattu 25.11.2022.
  8. a b Akkadian Language Jewish Virtual Library. 2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]