Hieron (Bosporos)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hieron (kaupunki))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hieron
Ἱερόν
Sijainti

Hieron
Koordinaatit 41°10′42″N, 29°5′36″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Anadolukavağı (Anadolu Kavağı), İstanbul
Historia
Tyyppi linnoitus, kylä
Ajanjakso antiikki
keskiaika
Valtakunta Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta

Hieron (m.kreik. Ἱερόν, ”Pyhäkkö”) oli antiikin aikainen ja bysanttilaisaikainen linnoituspaikka, joka sijaitsi Bosporinsalmen itärannalla nykyisessä Turkissa. Se sai nimensä paikalla antiikin aikana olleesta Zeus Urioksen pyhäköstä. Ajan kuluessa paikka linnoitettiin ja siihen kehittyi myös kylä, mutta ei suurempaa kaupunkia.[1]

Hieronin paikalla nykyisin olevan Yoroksen linnan rauniot.

Hieron sijaitsi Bosporinsalmen itärannalla olleella niemellä linnuntietä noin 20 kilometriä pohjoiseen salmen länsirannalla sijainneesta Byzantionista/Konstantinopolista ja Hieronin puolella sijainneesta Khalkedonista, lähellä Bosporinsalmen Mustanmeren puoleista päätä.[1][2]

Bysanttilaisella keskiajalla 400–500-luvulta lähtien Hieronissa perittiin tullimaksut Bosporinsalmen läpikulusta sekä seurattiin laivaliikennettä, niin ettei barbaareille viety mitään kiellettyä tavaraa. Hieron esiintyy myös tukikohtana sotaretkien aikaan, ja kehittyi ajan kuluessa merkittäväksi linnoitukseksi Bysantille. Toinen linnoitus oli salmen vastakkaisella puolella.[1] Vuonna 941 Bysantin laivasto tuhosi Kiovan suuriruhtinas Igorin suuren laivaston Hieronin kohdalla Rusien-Bysantin sodassa.

1100-luvulla paikalle rakennettiin linna, joka nykyisin tunnetaan nimellä Yoroksen linna. Bysantti menetti sen neljännen ristiretken myötä vuonna 1204. Linna luovutettiin virallisesti Genovalle vuonna 1352. Osmanit saivat sen haltuunsa vuonna 1452. Nykyisin Hieronin paikalla sijaitsee linnanraunioiden lisäksi myös Anadolukavağın kylä.[1]

  1. a b c d Moreno, Alfonso: Hieron: The Ancient Sanctuary at the Mouth of the Black Sea. Hesperia, 2008, 77. vsk, s. 655–709. Artikkelin verkkoversio.
  2. Hieron (Chalkedonion)/Zeus Ourios, T. Pleiades. Viitattu 7.3.2023.