Phil Spector

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Wall of sound)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Phil Spector
Phil Spector vuonna 2000.
Phil Spector vuonna 2000.
Henkilötiedot
Syntynyt26. joulukuuta 1939
Bronx, New York
Kuollut16. tammikuuta 2021 (81 vuotta)
Kansalaisuus Yhdysvallat
Ammatti musiikkituottaja, lauluntekijä
Muusikko
Aktiivisena 1958–2009
Tyylilajit popmusiikki, rock
Merkittävät teokset wall of sound -tuotantotekniikka
Levy-yhtiöt Philles
Aiheesta muualla
www.philspector.com

Harvey Phillip ”Phil” Spector (26. joulukuuta 193916. tammikuuta 2021[1]) oli yhdysvaltalainen musiikkituottaja, joka tuli tunnetuksi monien 1960-luvun menestyskappaleiden tuottajana. Hänet muistetaan niin sanotusta ”wall of sound” -äänivallista, joka perustui laajoihin instrumentaatioihin sekä useiden tuotantoteknisten ratkaisujen, kuten kaiun käyttöön. Spector oli ensimmäinen levytuottaja, josta tuli ammatissaan supertähti ja joka loi oman tavaramerkkisoundinsa.

Spector lopetti uransa vuonna 1966 ja erakoitui mutta tuotti senkin jälkeen joitain yksittäisiä albumeja. Vuonna 2009 hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen vuonna 2003 tehdystä henkirikoksesta.

Spector syntyi Bronxissa New Yorkissa joulukuussa 1939.[2][3] Spector aloitti levytysuransa vuonna 1958 Los Angelesissa toimineen The Teddy Bears -yhtyeen lauluntekijänä, kitaristina ja taustalaulajana. Lyhytikäinen yhtye sai hitin Spectorin kappaleella ”To Know Him Is to Love Him”.[4]

Teddy Bearsin hajottua Spector muutti New Yorkiin, missä hän alkoi työskennellä lauluntekijänä ja tuottajana. Hän työskenteli esimerkiksi lauluntekijäduo Jerry Leiberin ja Mike Stollerin kanssa sekä kirjoitti tai tuotti hittejä sellaisille artisteille kuin Ben E. King, Gene Pitney, Curtis Lee ja The Paris Sisters.[4][5]

Spector perusti vuonna 1961 tuottaja Lester Sillin kanssa levy-yhtiön nimeltä Philles.[5] Sen kautta Spector saavutti suurta listamenestystä etenkin The Crystals- ja The Ronettes -tyttöyhtyeillä.[4]

Spectorin kappaleille 1960-luvun alkupuolella oli tunnusomaista uudenlainen teineille suunnattu dramaattisuus, mahtavuus ja intiimiys.[5] Spector kehitti vallankumouksellisen ”wall of sound” -tuotantotyylin, jossa hän täytti kappaleidensa taustat täyteläisellä kieli-, kosketin- ja lyömäsoittimien äänimatolla. Spector saattoi käyttää samalla kappaleella kymmeniäkin soittimia. Hän kehitti myös uusia tuotantotekniikoita. Wall of sound -tyyli sai useita jäljittelijöitä, ja Spectorin esimerkkiä seurasi esimerkiksi The Beach Boysin Brian Wilson.[4]

Spectorin teinioopperoiden suosio alkoi hiipua 1960-luvun puolivälissä. Hän saavutti vielä menestystä The Righteous Brothers -duon kanssa. Kun Spectorin itsensä korkealle omassa tuotannossaan arvostama Ike & Tina Turnerin single ”River Deep, Mountain High” (1966) ei menestynytkään, Spector syytti maansa musiikkiteollisuutta ja vetäytyi musiikin parista kartanoonsa Los Angelesissa.[4]

Lopetettuaan uransa Spector palasi vielä toisinaan studioon. Vuonna 1970 Spectoria pyydettiin tuottamaan The Beatlesin viimeiseksi jäänyt studiojulkaisu Let It Be. Itse yhtye ei ollut enää kasassa, ja Spectorin mahtipontinen tuotanto jakoi mielipiteet entisten jäsenten keskuudessa. Spector tuotti myös Beatlesin entisten jäsenten John Lennonin ja George Harrisonin sooloalbumeja. Spectorin merkitys tuottajana ei näillä albumeilla tosin ollut enää yhtä suuri kuin hänen vanhoilla tuotannoillaan. Myöhemmin Spector tuotti enää harvakseltaan, kuten yksittäisiä Dion DiMuccin, Leonard Cohenin ja Ramonesin albumeja.[4]

Spector voitti vuonna 1972 vuoden albumin Grammy-palkinnon albumista The Concert for Bangla Desh (1971).[6] Spector nimettiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 1989.[5]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spector oli vuosina 1959–1967 naimisissa Annette Merarin kanssa.[7]

Spector meni vuonna 1968 naimisiin Ronettes-laulaja Ronnie Bennettin kanssa. Kontrolloiva Spector ei antanut vaimonsa liikkua vapaasti, joten Ronnie Spector pakeni kartanosta äitinsä avustuksella vuonna 1972. Pariskunnan avioero astui voimaan vuonna 1974.[8] Heillä oli kolme adoptoitua lasta.[7]

Spectorilla on kolmannesta liitostaan 1980-luvulta tytär Nicole.[9]

Spector meni vuonna 2006 naimisiin Rachelle Shortin kanssa. Spector jätti avioerohakemuksen vuonna 2016.[7]

Oikeudenkäynnit ja vankeustuomio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Phil Spector kuvattuna vankilassa heinäkuussa 2009.

40-vuotias näyttelijä Lana Clarkson löytyi helmikuussa 2003 kuolleena Spectorin kotoa Kaliforniasta. Clarksonia oli ammuttu suuhun. Teosta epäiltiin Spectoria, joka kiisti epäilyn ja väitti, että Clarkson teki itsemurhan. Juttu eteni oikeuteen, jossa Spectoria syytettiin murhasta. Syylliseksi tuomittuna hän olisi joutunut elinkautiseen vankeuteen, josta olisi ollut mahdollista anoa ehdonalaiseen vapauteen pääsyä 15 vuoden jälkeen. Oikeudenkäynti kuitenkin raukesi (engl. mistrial), ja Spector vapautettiin syytteistä 26. syyskuuta 2007, koska valamiehistö ei päässyt vaadittuun yksimielisyyteen syyllisyydestä. Kymmenen valamiestä olisi tuominnut Spectorin, kaksi piti syyttömänä. Spectoria vastaan ei ollut kiistattomia todisteita, eikä esimerkiksi aseesta löytynyt hänen sormenjälkiään.[10]

Toisen oikeudenkäynnin päätteeksi 13. huhtikuuta 2009 kalifornialainen tuomioistuin langetti Spectorille tuomion toisen asteen murhasta (engl. second degree murder).[11][12] Tuomion mukaan Spector ampui näyttelijä Lana Clarksonin helmikuussa 2003.[12] Tuomio julistettiin 29. toukokuuta 2009.[12] Tuomio on elinkautinen, josta on mahdollisuus vapautua ehdonalaiseen aikaisintaan 19 vuoden kuluttua.[13]

Spectorin terveys heikkeni vankilassa, ja lokakuussa 2013 hänet siirrettiin vankisairaalaan Stocktoniin. Seuraavana vuonna hän menetti kykynsä puhua.[14] Spector ei vapautunut ennen tammikuussa 2021 tapahtunutta kuolemaansa.[15] Spectorin kerrottiin sairastaneen covid-19-tautia.[16]

  1. Phil Spector Dead at 81 TMZ.com. 17.1.2021. Viitattu 17.1.2021.
  2. O'Hagan, Sean: Bullied, hurt and obsessive; the perfect producer The Guardian. 18.3.2007.
  3. California vs Phillip Spector Case no. GA048824 (PDF) fl1.findlaw.com. Viitattu 14.3.2016.
  4. a b c d e f Richie Unterberger: Phil Spector Artist Biography AllMusic. Viitattu 7.9.2019.
  5. a b c d Phil Spector Rock and Roll Hall of Fame. Viitattu 7.9.2019.
  6. Phil Spector Recording Academy Grammy Awards
  7. a b c Phil Spector Fast Facts 11.12.2018. CNN. Viitattu 8.9.2019.
  8. Brianne Tracy: Ronnie Spector Recalls the Time Ex-Husband Phil Spector Adopted Twins Without Asking Her People. 28.11.2018. Viitattu 8.9.2019.
  9. Phil Spector’s daughter testifies at murder trial 1.8.2007. Today.com. Arkistoitu 6.9.2019. Viitattu 8.9.2019.
  10. Phil Spector selvisi murhasyytteestä - toistaiseksi (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat 27.10.2007
  11. Phil Spector convicted of murder BBC News. 13.4.2009. Viitattu 14.4.2009. (englanniksi)
  12. a b c Tuottajaguru Spector tuomittiin murhasta Helsingin Sanomat. 14.4.2009. Arkistoitu 15.4.2009. Viitattu 14.4.2009.
  13. Tuottajaguru Phil Spectorille elinkautinen murhasta
  14. Jefferies, Mark: Jailed Phil Spector's wall of silence as he loses ability to speak. Mirror, 26.9.2014. Viitattu 17.1.2021. (englanniksi)
  15. Phil Spector, famed music producer and murderer, dead at 81. The Seattle Times, 17.1.2021. Viitattu 17.1.2021. (englanniksi)
  16. Niemi, Onni: Musiikkituottaja Phil Spector on kuollut. Helsingin Sanomat, 17.1.2021. Viitattu 17.1.2021 kello 18:24. (englanniksi)