Kiertoliittymä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Liikenneympyrä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viikintien ja Viilarintien risteyksessä Helsingissä on kiertoliittymä, jonka läpi kulkee pikaraitiotie Raide-Jokeri.

Kiertoliittymä eli liikenneympyrä on yleisnimitys teiden tai katujen risteyskohtaan rakennetulle ympyränmuotoiselle liittymäjärjestelylle, jonka liikennevirta oikeanpuoleisen liikenteen maassa kiertää vastapäivään ja vasemmanpuoleisen liikenteen maassa myötäpäivään. Kiertoliittymässä kiertää yksi tai useampi samansuuntainen ajokaista keskellä olevaa saareketta, joka voi olla pelkkä katuun maalattu sulkuviivaympyrä tai maisemoitu saareke, jopa suuri monumentti. Ajoratojen lisäksi on usein erillinen kevyen liikenteen väylä. Liittymään tulevien ajoratojen yli on yleensä suojatiet.[1]

Liikenneympyrästä varoittava liikennemerkki Suomessa.
Väistämisvelvollisuus on aina kiertoliittymään tulevalla.
Kärkikolmion alla on pakollista kiertosuuntaa osoittava merkki.

Kiertoliittymää ei ole liikennesäännöissä erikseen määritelty vaan sen ajojärjestys määräytyy normaaleilla väistämissäännöillä, ellei tätä ei ole liikennemerkein toisin määrätty. Suomessa kuitenkin tiehallinto on ohjeistanut tien ylläpitäjiä aina asettamaan kärkikolmion (numero B5) kiertoliittymiin tuleville, jolloin liittymässä jo olevat ovat etuajo-oikeutettuja. Tiellä oleva este, pieni tai suuri, kierretään oikeanpuoleisessa liikenteessä oikealta ja vasemmanpuoleisessa vasemmalta. Suomessa kiertoliittymän varoitusmerkki numero A24 asetetaan vain siinä tapauksessa, että kiertoliittymä ei muuten ole havaittavissa selvästi. Merkki ei osoita etuajo-oikeussuhteita liikenneympyrässä. Se vahvistettiin sääntöineen Liikenneministeriön päätöksellä 384/1994[2].

Väistämisvelvollisuutta, joka koskee myös kiertoliittymässä ajavan väistämistä, osoittavan kärkikolmion numero B5 säännöt vahvistettiin asetuksella 238/1994[3].

Jalankulku ja pyöräily kiertoliittymän ajoradalla on kielletty, kuten missä tahansa tiellä, jos sitä varten on liikennemerkein osoitetut kevyen liikenteen väylät. Kiertoliittymä on kokonaisuudessaan risteysaluetta, joten siihen ei saa pysähtyä, eikä pysäköidä[1].

Kaksi pahinta onnettomuuden mahdollisuutta tutkimusten mukaan on väistämisvelvollisuuden laiminlyönti suojatietä kulkevan jalankulkijan, tai pyörätien jatkeella ajavan pyöräilijän suhteen: ensimmäinen kiertoliittymään tullessa, koska kärkikolmio koskee myös kevyen liikenteen väylän jatketta. Toinen vahingon mahdollisuus on liikenneympyrästä poistuessa, jossa risteävää liikennettä on aina väistettävä ja kevyen liikenteen väylällä kulkeva liikenne on sitä. Liittymään tulevan väistämisvelvollisuus koskee myös liittymässä olevaa ja juuri sisäkaistalta ulkokaistalle vaihtavaa ajoneuvoa. Kiertoliittymään tuleva ei näytä suuntavilkkua kääntyessään pakolliseen kiertosuuntaan. Liittymässä ajava ei näytä vilkkua kiertäessään kuten kaarreajossa, mutta ehdottomasti näyttää vilkkua vaihtaessaan kaistaa, sekä liittymästä poistuessaan. Kiertoliittymään tullessa on huomioitava myös mahdolliset ryhmittymismerkinnät, erityisesti monikaistaisissa liittymissä. Ajokaistojen lukumäärä voi vaihtua kierroksen jollain osalla.[1][4]

Suomessa kiertoliittymästä ei ole liikennesäännöissä erityisesti sitä koskevia sääntöjä tai ohjeita. Väistämisvelvollisuus, kaistan vaihto, kiertosuunta ja suuntavilkun käyttö perustuvat yleisiin sääntöihin ja liikennemerkkeihin[5]. Raitiovaunulla on Suomessa etuajo-oikeus myös kiertoliittymässä ja tällöin ohjataan liikennettä raitiotievaloilla kuten missä tahansa risteyksessä[6].

Kiertoliittymän etuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertoliittymän liikenteenvälityskyky on vilkkaan liikenteen aikana samaa luokkaa kuin liikennevaloristeyksen ja vähäisen liikenteen aikana parempi. Kiertoliittymä on perinteistä risteystä turvallisempi, sillä ajoneuvojen on pakko käyttää pienempiä nopeuksia. Nokkakolareita ei tule ja muutkin kohtauskulmat ovat loivia. Tutkimusten mukaan henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia tapahtuu kiertoliittymissä noin puolet vähemmän kuin tavallisissa risteyksissä. Kiertoliittymä on myös mahdollista rakentaa hyvin maisemaan sopivaksi.[1]

USA:n Transportation Research Boardin (TRB) raportti vuodelta 2007 kertoo, että 55:n perinteisen risteyksen muuttaminen liikenneympyräksi vähensi risteysonnettomuuksia 35 prosenttia ja loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia 76 prosenttia. [7]

Sakari Montosen diplomityön (2007) mukaan tavanomaisten liittymien muutos liikenneympyröiksi puolitti onnettomuuksien määrän ja henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa vähenemä oli vieläkin suurempi.[8]

Aalto-yliopiston tohtoritutkija Iisakki Kososen mukaan tätä selittää se, että kiertoliittymässä mahdollisia konfliktipisteitä on vähemmän kuin muissa liittymissä. Konfliktipiste on kohta, jossa kahden liikennevirran ajolinjat joko erkanevat, liittyvät toisiinsa tai risteävät. Tavallisessa nelihaaraisessa liittymässä ajoneuvoliikenteellä on 32 konfliktipistettä. Jos otetaan huomioon myös jalankulkijat ja pyöräilijät, konfliktipisteiden määrä kasvaa entisestään. Sen sijaan vastaavassa nelihaaraisessa liikenneympyrässä konfliktipisteitä on vain 8.[9]

Diplomi-insinööri Teemu Kuittisen mukaan valo-ohjatun liittymän korvaaminen kiertoliittymällä saattaa kuitenkin lisätä pyöräilijöiden onnettomuuksia. Pyöräilijöiden onnettomuudet tapahtuivat yleensä auton poistuessa liikenneympyrästä.[10]

Kiertoliittymät Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneympyröitä on Suomessa yli tuhat.[9]

Pääkaupunkiseudulla oli vuoden 2007 lopussa 49 kiertoliittymää, joista kyseisenä vuonna valmistui yhdeksän Helsinkiin. Ennen vuotta 1993 niitä oli seudulla vain muutamia, esimerkiksi Helsingin keskustassa Kaisaniemen liikenneympyrä Kaisaniemen-, Unionin- ja Liisankatujen risteyksessä sekä Vihdintien liikenneympyrä Haagan ja Pitäjänmäen rajalla. Vuodesta 1993 lähtien kiertoliittymiä on rakennettu jatkuvasti lisää.lähde?

Helsinkiin 1960-luvulla valmistunut Haagan liikenneympyrä on Suomen suurin.[11]

Yksi maailman kuuluisimpia kiertoliittymä on Pariisissa Riemukaaren ja Place Charles de Gaulle -aukion ympärillä kulkeva kiertoliittymä, johon päättyy muun muassa Pariisin pääkatu Avenue des Champs-Élysées.[12]

Britanniassa Swindonissa on esimerkki erittäin kimurantista liikenneympyrästä. Siinä on ison kiertoliittymän lisäksi viisi pienempää kiertoliittymää. Lisäksi siinä on se kummallisuus, että isossa liikenneympyrässä on sisempi kaista, jolla liikenne menee vastapäivään ja ulompi kaista, jolla liikenne kulkee myötäpäivään. Tätä liikenneympyrää on luonnehdittu maailman vaikeimmaksi ja pelottavimmaksi.[13]

  1. a b c d Tiehallinto: Kiertoliittymä alk.tiehallinto.fi. Arkistoitu 25.2.2017. Viitattu 25.1.2017. suomeksi
  2. Ole Norrback, Olli Hintikka: Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta finlex.fi. 5. toukokuuta 1994. Helsinki: Finlex. Viitattu 26.1.2017. suomeksi
  3. Martti Ahtisaari, Ole Norrback: Asetus tieliikenneasetuksen muuttamisesta finlex.fi. 29. huhtikuuta 1994. Helsinki: Finlex. Viitattu 26.1.2017. suomeksi
  4. Likkenneturva: Liikenneympyrä liikenneturva.fi. Arkistoitu 15.1.2017. Viitattu 26.1.2017. suomeksi
  5. Tieliikennelaki (2. Luku, Liikennesäännöt) Finlex. finlex.fi. Arkistoitu 15.8.2013. Viitattu 26.1.2017. suomeksi
  6. Anu Leena Koskinen: Tampereen ensimmäisen ratikan voi nähdä tällä viikolla: tamperelaisia kehotetaan lukemaan säännöt, koska liikenneympyrä oli osalle liian vaikea Yle uutiset. päivitetty 29.6.2020 klo 09.42. yle.fi: Yle. Viitattu 29.6.2020. suomeksi
  7. https://nacto.org/docs/usdg/nchrprpt572.pdf
  8. https://aaltodoc.aalto.fi/items/8cb6a71a-baa6-415b-b3d8-b1cc8969eb92
  9. a b Petja Partanen: Valot vai ympyrä? tekniikanmaailma.fi. Viitattu 5.5.2024.
  10. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/146804/opin_2017-04_978-952-317-480-1.pdf
  11. Hanna Freyborg: Havainnekuva näyttää tulevan mullistuksen Suomen suurimmassa liikenne­ympyrässä Helsingin Sanomat 5.11.2022. Viitattu 5.11.2022.
  12. HS.fi: Helsingissä jo lähes 50 liikenneympyrää
  13. Pentti J. Rönkkö: Tämä liikenneympyrä Britanniassa on maailman pelottavin Autot. 8.11.2021. Iltalehti. Viitattu 7.5.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Maarit Verronen: Turvaa ja taidetta – tarinoita liikenneympyröistä. Aviador, 2021. 159 s. ISBN: 9789527347980

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]