Pokkinen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Meritulli)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pokkinen
Kaupungin kartta, jossa Pokkinen korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Pokkinen korostettuna.
Kaupunki Oulu
Suuralue Keskustan suuralue
Koordinaatit 65°00′47″N, 025°28′17″E
Kaupunginosa nro 1
Väkiluku 2 484 [1] 31.12.2023
Työpaikkoja 5 799 kpl [2]  (31.12.2019)
Osa-alueet Kiikelinranta, Meritulli, Pokkinen
Postinumero(t) 90100

Pokkinen on Oulun I kaupunginosa ydinkeskustassa. Pokkinen rajoittuu pohjoisessa Myllytulliin, idässä II kaupunginosaan Vaaraan ja etelässä III kaupunginosaan Vanhatulliin. Lännessä on ranta kauppatoreineen, teattereineen ja kirjastoineen. I kaupunginosassa asuu 2 484 (31.12.2023) henkilöä[1]

Nimen historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi tulee ilmeisesti aikanaan törmällä sijainneesta talosta (Båckmöller), jonka nimi taipui tuttavallisemmin sanaksi Bock, ja sen mukaan sai nimensä myöhemmin kokonainen kaupunginosa. Kun puhutaan Oulun ydinkeskustasta tai muuten vain keskustasta, tarkoitetaan yleensä juuri Pokkista, joka nimensä mukaan sijaitsee Pokkitörmällä Oulujoen etelärannalla. Harvoin puhutaan edes ensimmäisestä kaupunginosasta, koska ruutuasemakaavassa eri kaupunginosat nivoutuvat näkymättömästi toisiinsa.

Rakennettu miljöö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella sijaitsevat muun muassa Oulun kaupungintalo, entinen Oulun lääninhallituksen talo sekä Oulun tuomiokirkko. Alue on liikekeskus, jossa on muun muassa Kauppakeskus Valkea sekä hotelleja, ravintoloita ja elokuvateattereita. Kaupungin sydän, Kirkkokatua ja Kauppurienkatua pitkin kulkeva kävelykatu Rotuaari, halkaisee alueen. Franzenin puiston ympäröimä Oulun vanha monumentaalikeskus sijaitsee Pokkisella.

195070-luvuilla Torinrantaan ja vanhan monumentaalikeskuksen välittömään läheisyyteen rakennettiin ajalle ominaisia betonielementtirakennuksia. Vanhoja puutaloja purettiin aiemmin myös surutta, ja siksi Pokkiselle on jäänyt vanhoja puutaloja kerrostalojen lomaan. Torinranta ympäristöineen on ensimmäisen kaupunginosan parhaimmin säilyneitä vanhoja osia. Liikekeskuksena Pokkinen on hyvin tiivis, mistä johtuen keskustatoiminnot eivät leviä esimerkiksi Vaaralle. Tulevaisuuden suuria hankkeita ovat uudet rotuaarit sekä ydinkortteleiden sisäiset kauppakäytävät (katetut puolijulkiset tilat).

Rotuaarin (Kirkkokatu) varrelle on jäänyt uudempien kerrostalojen lomaan myös vanhoja arvorakennuksia. Pallas-korttelissa sijaitsevat luultavasti kaupungin kauneimmat säilyneet kivitalot. Vanhoja taloja on myös vastapäisessä Kauppuri-korttelissa. Aiemmin lähes jokaisessa korttelissa sijaitsi ainakin yksi vanha arvotalo, mutta purkuvimman aikoihin rakennukset jyrättiin matalaksi, ja esimerkiksi KOP:n talon paikalle nykyiseen Yhdystorni-kortteliin rakennettiin ajan mallin mukainen Aarne Ervin suunnittelema moderni pankkitalo, nykyinen Nordean konttori. Otto Karhin puiston laidalla sijaitseva Puistola on myös yksi komeimmista keskustan vanhoista jugendtaloista.

Pokkisen halkaisee Plaanaojana (Laanaoja, Kaupunginoja) tunnettu vanha Oulujoen sivuhaara, joka tekee mutkittelevana puistokäytävän muuten yksitoikkoiseen ruutuasemakaavaan. Tunnettuja puistoja ojan varrella ovat Pokkitörmällä sijaitseva Pokkisenpuisto, Madetojanpuisto, Hallituspuistikko, Snellmaninpuisto ja Otto Karhin keskuspuisto, joka aiemmin tunnettiin nimellä Palokunnanpuisto ja jota oululaiset kutsuvat tuttavallisemmin vain Letkunpuistoksi. Kauempana oleva Franzénin puisto ei sijaitse puistokäytävällä, mutta on erittäin keskeinen puisto vanhassa monumentaalikeskuksessa. Aiemmin puisto oli torialuetta ja nykyään onkin paljon keskusteltu siitä, pitäisikö puisto kaataa, jolloin I kaupunginosassa sijaitsisi Helsingin Senaatintorin ympäristön kaltainen keskus kirkkoineen ja muine tärkeine rakennuksineen.lähde? Kaksi muuta Plaanaojan puistokäytävästä erillään olevaa puistoa ovat Pokkisen Meritullin alueen keskuskorttelipuistoksi 2000-luvun alussa rakennettu Lohenpyrstö sekä Kiikeli- ja Elba-saarten alueella oleva Kiikelinpuisto.

Kuvia Pokkisen kaupunginosasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2023 (pdf) 2024. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 4.6.2024.
  2. Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2021, s. 47. Oulu: Oulun kaupunki, 2022. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 02.11.2022).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]