Parkki

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Parkkilaiva)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee purjealusta. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Saksalainen parkki Alexander von Humboldt
Kolmimastoparkki

Parkki on 3–5-mastoinen purjealus, jossa kaikissa muissa paitsi takimmaisessa mastossa on täystakila eli raaka- ja haruspurjeet.[1] Takimmaisessa mastossa on vain kahvelipurje. Parkit olivat suurikokoisia rahtilaivoja: jopa 3 000—4 000 bruttorekisteritonnia.

Parkkilaivat olivat viimeinen laajalti rahtialuksina käytetty purjealustyyppi, joita muun muassa ahvenanmaalaisella Gustaf Eriksonilla oli parhaimmillaan useita kymmeniä Suomen lipun alla 1920–1930-luvuilla. Kuuluisia parkkilaivoja olivat muun muassa Pommern, Herzogin Cecilie, Pamir ja Passat. Suuri osa näistä Suomen lipun alla purjehtineista aluksista tuhoutui toisessa maailmansodassa. Suurin Suomen lipun alla purjehtinut parkki oli nelimastoparkki Moshulu, joka on nykyisin restauroitu ravintolalaivaksi Philadelphiassa.

Moshulu Philadelphiassa

Parkkitakila on kaikkein tehokkain valtameripurjehtijan takila. Se on huomattavasti kuunaritakilaa tehokkaampi ja vakaampi sekä helpommin ohjattava kuin fregattitakila. Myötätuulessa parkki purjehtii lähes yhtä hyvin kuin fregatti ja nousee tuuleen paljon fregattia tehokkaammin. Optimaalinen parkkitakilakonstruktio on nelimastoparkki, jossa on fokkamasto, isomasto, kryssimasto ja mesaanimasto. Yleisimmin kolmessa ensimmäisessä mastossa oli pääpurje (fokka, isopurje, pekiinipurje), alamärssypurje, ylämärssypurje, alaprammipurje, yläprammipurje ja röijeli.

Parkit olivat suuren purjepinta-alansa vuoksi nopeita ja hiljaisessakin tuulessa tehokkaasti kulkevia aluksia, joiden käyttöä rajoitti lähinnä raakapurjeiden käsittelyyn tarvittavan miehistön suurehko määrä. Lisäksi suuren purjemäärän käsittely ylhäällä mastoissa oli hidasta ja kömpelöä. Näistä syistä parkkeja käytettiin pitkillä merireiteillä esimerkiksi kuljettamassa vehnää Australiasta Eurooppaan. Parkit kykenivät kilpailemaan menestyksellisesti pitkillä merimatkoilla höyrylaivojen kanssa, koska ne olivat nopeita laivoja. Esimerkiksi Herzogin Cecilie on logannut 22 solmua Skagenin edustalla, ja useimmat nelimastoparkit kykenivät suotuisissa tuulissa 18 solmun nopeuksiin, eivätkä ne myöskään tarvinneet polttoainetta. Vasta dieselmoottorien yleistyminen toisen maailmansodan jälkeen syrjäytti purjealukset kauppamerenkulusta.

Suomessa on museoituna kaksi parkkia: Pommern Maarianhaminassa ja Sigyn Turussa.

Tämä laivoihin tai muuhun vesiliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.