1920-luku
 |
Tätä artikkelia on ehdotettu hyväksi artikkeliksi. Hyvä artikkeli -merkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli on keskitasoa parempi. Artikkelin ehdokassivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
1920-lukua leimasi iloisuus ja vallattomuus. Suomalaisten mielissä vuosikymmen merkitsi kokonaisuudessaan voimakasta ja dynaamista uudistumisen vaihetta. Euroopassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen pako todellisuudesta oli tarpeen ja tähän tarjosi apuaan Hollywoodin filmiteollisuus. Kirjallisuus, musiikki ja elokuvat tarjosivat vaihtoehtoisen maailman korostaen epäsovinnaisuutta ja vastakkaisuutta 1800-luvun lopun arvoille. [1]
Yhdysvalloissa 1920-lukua on nimitetty kultaiseksi 1920-luvuksi tai jazz-ajaksi. Se oli suurkaupunkien, urbaanin kulttuurin ja elokuvan aikaa. Siihen liittyi myös elintason nousu, keskiluokkaistuminen ja autoistuminen.
Moderni kaksikymmenluku
1920-luku oli modernismin vuosikymmen. Ihmiset kokivat elävänsä jonkinlaisessa välitilassa matkalla vanhasta uuteen. Modernia kaupunkielämää luonnehtivat muuttunut elämärytmi, rahan ja kulutuksen keskeisyys, populaariviihde ja lisääntynyt psyykkinen ärsytys[2]. Maailma koettiin pienemmäksi, ja kaukaisten maiden ihailu eli kaukokaipuu oli muotia.[3]. Tekniikan avulla vieraat maat ja kulttuurit olivat nopeasti saavutettavissa. Suomalaisille tämän mahdollisuuden tarjosi 1923 perustettu Finnair.
Kirjailija Olavi Paavolaisen mukaan modernia olivat "jazzmusiikki, amerikkalainen filmi, naisten poikatyttötyyppi, kosmetiikka ja eksoottiset pukukankaat, neekerikultti, autot ja urheilu, alastomuuskulttuuri, ekspressionistinen draama- ja maalaustaide sekä vapaamittaiset runot".
Maailmanpolitiikka
Eurooppa
Yleistilanne Euroopassa vuoden 1919 jälkeen viittasi jyrkkiin vastakohtaisuuksiin. Kolme perinteistä suurvaltaa, Saksa, Itävalta-Unkari ja Venäjä olivat hävinneet sodan, ja Eurooppaan oli syntynyt seitsemän uutta valtiota: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekkoslovakia ja Jugoslavia. 1920-luvulla itsenäistyneitä valtioita olivat Turkki, Irlannin vapaavaltio, Vatikaanivaltio ja Mongolia. 23. toukokuuta 1926 hyväksyttiin Libanonin tasavallan perustuslaki.
Kansainliitto piti 10. tammikuuta 1920 ensimmäisen istuntonsa, jossa vahvistettiin Versaillesin rauhansopimus. Ison-Britannian ja Ranskan velkaantuminen Yhdysvalloille sodan johdosta piti yllä jatkuvia neuvotteluja Saksan suoritettavaksi tulevista sotakorvauksista. Erimielisyydet johtivat kriisiin vuonna 1923, kun Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen. [4] Samana vuonna Hitler yritti vallankaappausta Münchenissä. Neuvostoliitossa sisällissota ja bolševikkien voitto johti sotaväsymykseen ja tyytymättömyyteen, joka maaliskuussa 1921 huipentui Kronstadtin kapinaan. Tämän jälkeen Neuvostoliitossa otettiin käyttöön "Uusi talouspolitiikka", NEP. Vuosina 1922–1923 käytiin sisällissotaa Irlannissa.
Maailmansodan jälkeinen myrskyisä vaihe alkoi laantua Euroopassa vuosien 1921–1922 aikana. Tästä oli kuitenkin poikkeuksena Italia, jossa fasismin nousu johti Mussolinin valtaan tuloon. Espanja kävi sotaa Marokon Rifissä vuosina 1921-1926. Turkin tasavalta perustettiin 29. lokakuuta 1923 ja Kemal Atatürkista tuli sen ensimmäinen presidentti. Kreikka ja Turkki suorittivat 1923 väestönvaihdon, jossa n. 1,1 miljoonaa ortodoksia muutti Turkista Kreikkaan, ja n. 400 000 muslimia muutti Kreikasta Turkkiin.
Saksa tunnusti 1925 solmituissa Locarno-sopimuksissa "pysyviksi" Saksan ja Ranskan sekä Saksan ja Belgian rajat, joille Iso-Britannia ja Italia antoivat takuut[5]. Sopimuksen ansiosta Saksa pääsi vuonna 1926 Kansainliiton jäseneksi. Ajanjaksoa vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin on nimitetty Euroopan idylliksi, jolla tarkoitetaan muutosta maailmansotaa seuranneeseen aikaan ja pienten valtioiden aseman vakiintumista. Syksystä 1928 lähtien yli 50 valtiota allekirjoitti Kellogg-Briand-sopimuksen, joka tuomitsi sodan kansallisen politiikan välineenä.
Muu maailma
Kiinan kommunistinen puolue perustettiin Shanghaissa 1921. Työväenliikkeen edustajat, mukaan lukien Kommunistinen puolue, järjestivät lakkoja 1920-luvulta lähtien varsin tiheään tahtiin ja vähitellen toiminta alkoi käydä entistä sotilaallisemmaksi.
Japanissa lyhyt 1910- ja 1920-lukujen liberalistinen Taishō-demokratian kausi ei muodostanut merkittävää vastapainoa kasvaneelle militarismille. Vuonna 1923 maanjäristys vaurioitti pahoin Tokiota, [6] ja 1920-luvun lopulla Japani ajautui taloudelliseen lamaan. Talousvaikeudet johtivat 1930-luvulla vallan siirtymiseen armeijalle.
Orjuus oli laillista 1920-luvulla vielä joissakin valtioissa, muun muassa Etiopiassa ja Saudi-Arabiassa.
Siirtomaat
1920-luku oli yhä imperialismin aikaa. Eniten siirtomaita oli Isolla-Britannialla ja Ranskalla. Suurin osa ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopan valtioille kuuluneista siirtomaista itsenäistyi vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. 1920-luvulla Ison-Britannian hallinnasta vapautuivat Egypti, Irlanti, Nepal ja Tokelau. Yhdysvaltojen hallinnasta vapautui Dominikaaninen tasavalta. Vuonna 1920 vallattuja siirtomaita olivat Syyria (Ranska) ja Namibia (Etelä-Afrikka). Vuonna 1922 Mahatma Gandhi tuomittiin vankilaan syytettynä brittiläisen hallinnon vastustamisesta Intiassa. [7]
Suomen poliittinen tilanne
Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä vuonna 1920. Suomi sai entisen alueensa lisäksi Lapista Petsamon, joka yhdisti maan Jäämereen. Rauhasta huolimatta suhde itään koettiin koko 1920-luvun vaikeaksi. Vuoteen 1935 saakka harjoitettiin reunavaltiopolitiikkaa, joka tarkoitti Suomen, Puolan ja Baltian maiden välistä yhteistyötä Neuvostoliiton uhan neutraloimiseksi.
Suomessa vuoden 1918 sisällissodan aikainen jako punaisiin ja valkoisiin oli yhä käytössä. Oikeisto katsoi edustavansa yhteiskuntaa säilyttävää ainesta ja näki tämän asenteen puolueettomana, kun taas työväenliike koettiin hävittävänä aineksena. [5] Pakon luopua monarkiasta oikeisto oli kokenut ankarana tappiona. Työväenliikkeen poliittisiin toimintaedellytyksiin heijastui 1920-luvun alkupuolella edelleen sisällissodan lopputulos.
Suomen lähialueilla käytiin Heimosotia 1918–1922. [8] Sodissa oli vapaaehtoisia mukana yhteensä noin 9 000. Heimoaatteen ajamiseksi syntyi erilaisia organisaatioita, kuten Karjalan Kansalaisliitto, Inkerin Liitto ja Akateeminen Heimoklubi. Ahvenanmaan pyrkimykset liittyä Ruotsiin viilensivät Suomen ja Ruotsin välejä. Manner-Suomen ruotsinkieliset kannattivat laajan itsehallinnon myöntämistä Ahvenanmaalle. Asia siirtyi vuonna 1919 Kansainliiton käsiteltäväksi, ja vuonna 1921 tehdyn päätöksen mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen.
Eduskuntavaalit järjestettiin vuosina 1922, 1924, 1927 ja 1929. Järjestyksessä suurimmat puolueet olivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Maalaisliitto ja Kansallinen Kokoomuspuolue. Vaaleissa 1922 neljänneksi sijoittuneen Suomen (sosialistisen) työväenpuolueen eduskuntaryhmän, puoluetoimikunnan, sihteeristön ja piirijärjestöjen jäsenet sekä muut toimihenkilöt pidätettiin 3. elokuuta 1923. Pidätyksiä ja puolueen kieltämistä perusteltiin etenkin väitetyillä yhteyksillä laittomaan Suomen kommunistiseen puolueeseen. Lakkautetun järjestön kannattajat perustivat seuraavana vuonna Sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaalijärjestön, joka sai toimia kesään 1930. Vuosikymmenen loppua kohden Maalaisliitto kasvatti suosiotaan, kun kokoomus menetti paikkoja. 1929 syntyi oikeistoradikaalinen Lapuan liike. 1929–1931 tulivat voimaan kommunistilait, joiden nojalla lakkautettiin kaikki kommunistiset sanomalehdet ja järjestöt, sekä kiellettiin kaikki kommunistiseksi katsottu poliittinen toiminta[9].
Vuosikymmenen loppupuolella ammattiyhdistysliikkeen vaatimukset johtivat metalliteollisuuden lakkoihin 1927 ja satama-alalla 1928. Satamatöihin työnantajapuoli värväsi noin 20 000 ammattitaidotonta työntekijää, niin sanotun Pihkalan kaartin, jonka avulla satamat pidettiin toiminnassa[5].
Lainsäädäntö ja -valvonta
Säännöllinen poliisikoulutus oli Suomessa aloitettu 1918. Ensimmäinen naispoliisikurssi järjestettiin 1923. 1920-luvulla moottoripyöriä ja autoja alettiin hankkia poliisin käyttöön, ja poliisikoirien käyttö lisääntyi. [9] Suomi liittyi poliisin kansainväliseen yhteistyöelimeen Interpoliin vuonna 1929.
- 1918: Laki torpparien vapautuksesta, joka johti 1920-luvun kuluessa yli 100 000 pienviljelystilan syntymiseen.
- 1920: Sukunimilaki
- 1921: Yleinen oppivelvollisuuslaki
- 1922: Asevelvollisuuslaki, Lex Kallio, Köyhäinhoitolaki, Laki avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista
- 1923: Uskonnonvapauslaki
- 1929: Avioliittolaki
Siirtolaisuus
Muuttoliike Suomesta Yhdysvaltoihin vaimeni 1920-luvun alussa, kun Yhdysvalloissa tuli voimaan maakohtaiset siirtolaiskiintiöt. Vuosien 1924–1929 välillä Suomesta Pohjois-Amerikkaan muutti 28 000 ihmistä. [10] Seuraavaksi eniten muutettiin Australiaan ja Uuteen-Seelantiin (1000) sekä Ruotsiin (1000). Neuvostoliittoon muutti Suomesta 450 henkilöä, ja lisäksi amerikansuomalaisia 'paluumuuttajia' joita arvioidaan olleen 1920-1930-lukujen aikana noin 5 000–12 000. 1922-1929 välillä vuosittainen Yhdysvaltoihin saapuneiden siirtolaisten määrä oli 232 000. 1930-luvulla määrä oli enää noin 50 000. Vuosien 1900-1924 välillä Argentiina oli Amerikan toiseksi suurin siirtolaisten vastaanottaja Yhdysvaltojen jälkeen[11].
Vuonna 1920 maailman väkiluku oli 1.86 miljardia. Vuonna 1927 ylitettiin kahden miljardin ihmisen raja[12].
Talous ja kulutus
1920-luvulla suosittu talousoppi oli taylorismi. Keskeistä oli luokkaristiriitojen sijaan uudenlaisen tehokkaan yhteiskunnan luominen. Suomessa elinkeinoelämän kehittämiseen kiinnitettiin huomiota ja kansallista kulttuuria ja identiteettiä pyrittiin vahvistamaan. Muun muassa elintarviketeollisuuden edustajat hakivat oppia messuilta Saksasta. Elintason nousuun vaikuttivat etenkin asunto-olojen kohentuminen ja kulutustavaroiden sarjatuotanto. Suomen bruttokansantuote nousi koko 1920-luvun ajan ja rahaa liikeni myös viihteeseen. Miljoonan myydyn äänilevyn raja rikottiin 1929 - samaan tulokseen yllettiin seuraavan kerran vasta 1960-luvulla. [2]
Kapitalistinen yhteiskuntamalli amerikkalaisessa muodossaan alkoi vaikuttaa, ja esimerkiksi amerikkalaisen mallin mukaan toimitetut opaskirjat saavuttivat suuren suosion. Ajateltiin, että nuori kansakunta tarvitsee määrätietoisia, yritteliäitä ja rivakoita ihmisiä, jotka luottavat omiin kykyihinsä. Autojen, puhelimien ja radioiden määrä kasvoi. Radiotoiminta alkoi Suomessa 1926, kun Oy Suomen Yleisradio Ab lähetti ensimmäisen radiolähetyksen. Myös mainosten määrä lisääntyi räjähdysmäisesti, niistä suurin osa suunnattiin naisille.
Vuoden 1923 tammikuussa alkanut yleislakko Saksassa johti hyperinflaatioon. 1920-luvun nousukausi päättyi vuonna 1929, kun New Yorkin pörssi romahti ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi. Vuosina 1923-1929 työttömyysprosentti Yhdysvalloissa oli 3.3, josta se lähti laman myötä nousuun ja saavutti huippunsa 24.9% vuonna 1933[13].
Suomen ulkomaankauppa
Vuosikymmenen puoleen väliin mennessä Suomen kauppatase oli alkanut painottua vientivoittoiseksi, ja ulkomaankauppa oli ylittänyt määrällisesti vuoden 1913 tason. Suurin vientiartikkeli oli puunjalostustuotteet, joka oli vuosina 1924-1926 85 % viennistä. [5] Maataloustuotteiden osuus oli 12 % ja metalliteollisuuden 1 %. Suurimmat kauppakumppanit olivat Iso-Britannia ja Saksa, kun aiemmin tärkeä Venäjän kauppa oli tyrehtynyt lähes täysin.
Kieltolaki
_2.jpg)
Useissa maissa oli 1920-luvulla voimassa kieltolaki. Suomen kieltolaki kesti vuodesta 1919 vuoteen 1932. 1922 lakia uusittiin tiukemmaksi, ja se sai nimen 'kieltolaki'.
Rikkomukset olivat yleisiä: 1920-luvun lopulla tuomittiin 20 000-30 000 henkilöä kieltolakirikkomuksista. Kieltolain kannatus oli voimakkainta 1910-luvulla ja se laski koko 1920-luvun ajan. Kieltolaista oli monenlaisia ongelmia, se muun muassa hankaloitti Suomen ulkomaankauppasuhteita viinintuottajamaihin kuten Ranskaan ja Espanjaan[5]. Vuonna 1922 takavarikoitiin salakujetettua spriitä 153 000 litraa, 1927 630 000 litraa ja 1930 jo lähes 1 052 000 litraa. [9] Arvioiden mukaan salakuljetetusta alkoholista saatiin takavarikoitua 10–20 %. Valtion alkoholiliike myi spriitä apteekeille, jotka myivät sen edelleen resepteillä. Laittoman valmistuksen merkitys oli vähäisempi kuin salakuljetuksella ja apteekkipirtulla.
Kieltolailla oli Suomessa sekä kannattajansa että vastustajansa. Yleisesti kuitenkin katsottiin, että kieltolaki ja välttämättömyys sen rikkomiseen johti sekaannukseen, vakiintuneiden sääntöjen rikkomiseen ja yhteiskunnan murenemiseen. Yhdysvalloissa kieltolain on katsottu olleen syynä järjestäytyneen rikollisuuden syntymiseen. Yhdysvalloissa tunnettu 1920-luvun gangsteri Al Capone hankki omaisuutensa alkoholin valmistuksella, salakuljetuksella ja myynnillä.
Koulutus
Suomessa englannin kieltä alettiin opettaa kouluissa valinnaisena kielenä, mutta saksa säilyi yhä suosituimpana vieraana kielenä. Kansakoulu oppivelvollisuuskouluna laajeni, kun alakansakoulu yleistyi myös maaseudulla. [5]. 1920-luvulla Suomeen syntyi noin 145 uutta koulua vuodessa[14]. Helsingin Yliopisto sai rinnalleen kaksi yksityistä korkeakoulua: Åbo Akademin vuonna 1919 ja Turun Suomalaisen Yliopiston 1920.
Kulttuuri
Muotoilussa ja arkkitehtuurissa Jugend alkoi väistyä modernismin tieltä, ja pohjoismaisessa rakennustaiteessa vaikutti 1920-luvun klassismi. Hyvänä esimerkkinä tyylistä on eduskuntatalo, jonka rakennustyöt aloitettiin 1926. Vuosikymmenen puolivälissä syntyi Art Deco, jota edustaa vuosina 1928-1930 New Yorkiin rakennettu Chrysler Building. maalaustaiteessa uutta edusti esimerkiksi dadaismi. Suomalaisessa kuvataiteessa koko 1920-luvun vaikutti kaksi ryhmää, Septem-ryhmä ja Marraskuun-ryhmä.
Kirjallisuus
Suomen itsenäistyessä maassa pääsi vallalle kansallinen suuntaus, joka näkyi esimerkiksi kansanrunouden tutkimuksessa. Vasta itsenäistyneessä maassa siitä tuli identiteetin rakentamisen väline ja Kalevalasta ase ruotsalaisuutta ja venäläisyyttä vastaan[2]. Kirjallista kenttää leimasi vapaussotakirjallisuus, ruotsinkielinen modernismi ja Tulenkantajien ryhmä. Taiteen ja kirjallisuuden vuosikymmeniä jatkuneen talonpoikaisuuden tilalle Tulenkantajat nostivat kaupungin ja sivistyneistön kuvauksen. Kirjallisuudesta ja aikakauslehdistä näkyi innostus kaupunkielämään ja sen synnyttämään modernin tunteeseen; syntyi koneromantiikka. Aikakautta kuvaavia suomalaisia teoksia olivat esimerkiksi vuonna 1924 ilmestynyt Ilmari Kiannon teos Ryysyrannan Jooseppi ja 1928 ilmestynyt Mika Waltarin esikoisteos Suuri illusioni.
Suomessa viihdelukemistot tulivat suosituiksi ja yhdysvaltalaisen kirjallisuuden osuus kasvoi. Vuosina 1870-1919 oli sen osuus käännöskirjallisuudesta ollut 4 %, mutta vuosina 1919–1928 se oli jo 17 %. [2] 1920-luvun suosikkeihin kuuluivat Mark Twain, Harriet Beecher-Stowe ja Lew Wallace. Myös Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjat löivät itsensä läpi. Vuosikymmenen lopulla Tarzan alkoi ilmestyä myös sarjakuvana. Muita vuosikymmnellä alkunsa saaneita sarjakuvia olivat Buck Rogers, Kippari-Kalle ja Tintti.
Nykyisin tunnetuimpia kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneita olivat vuonna 1923 William Butler Yeats, 1925 George Bernard Shaw ja 1928 Sigrid Undset. Vuosikymmenen arvostetuimpia teoksia oli vuonna 1925 ilmestynyt Sinclair Lewisin Babbitt.
Musiikki
1920-luku oli jazzin vuosikymmen. Jazz merkitsi vapautta ja uusia mahdollisuuksia. Sen rytmeissä kohtasivat valkoinen ja musta kulttuuri, uudet rytmit vapauttivat ajattelua ja näkökulmia. Suomeen uudet virtaukset tulivat pääasiassa Pariisin kautta. Muualta tulleiden salonki- ja hot-jazzin lisäksi Suomessa kehittyi kolmas jazz-tyyli: haitarijazz, jossa jazz-ainekset yhdistyivät keskieurooppalaiseen iskelmä- ja suomalaiseen pelimannimusiikkiin. Musiikkityyliä teki tunnetuksi etenkin viihdeorkesteri Dallapé. Ravintolat vetivät yleisöä tarjoamalla "kovaa teetä" ja kahvia, soittamalla jazz-vaikutteista musiikkia ja luomalla mondeenia ilmapiiriä.
Aikakauslehdistä välittyi toisinaan innostus, toisinaan tyrmistys uutta musiikkityyliä kohtaan. Eniten jazz merkitsi kaupunkien nuorelle älymystölle. Kaikki eivät silti hyväksyneet uutta musiikkityyliä, joka tuomittiin usein voodoo-magiikkana ja barbaarisena alemmuudentilana, afroamerikkalaisilla rytmeillään se aiheutti moraalista paheksuntaa. Kriittisimpiä olivat konservatiivisen ylä- ja keskiluokan edustajat ja kirkonmiehet, jotka arvostelivat jazzia sen levittämien paheiden kuten tupakoinnin, seksuaalisuuden, alkoholin käytön ja moraalittomuuden vuoksi[2].
Myös kupletit olivat suosittuja, ja Suomessa venäläisvaikutteet - kuten vanhat valssit - säilyttivät yhä asemansa. Leevi Madetojan ooppera Pohjalaisia sai kantaesityksensä 1923. Muita vuosikymmenen tunnettuja oopperoita olivat Alban Bergin Wozzeck (1922), Giacomo Puccinin Turandot (1926) ja Kurt Weilin Kolmen pennin ooppera (1928).
Elokuvat
Suurin osa 1920-luvun elokuvista oli mykkäelokuvia. Euroopassa ja Suomessa näytetyistä elokuvista keskimäärin 60 % oli yhdysvaltalaisia, toiseksi eniten Suomessa näytettiin saksalaisia elokuvia. Vuonna 1928 Suomessa oli 239 elokuvateatteria, ja näiden verkko ulottui Helsingistä Kemijärvelle[2]. Tunnettuja elokuvia olivat muun muassa Charlie Chaplinin Kultakuume sekä neuvostoliittolainen elokuva Panssarilaiva Potemkin. Ajan teknologiauskoa ja poliittisia jännitteitä kuvasti Fritz Langin 1927 valmistunut tieteiselokuva Metropolis. Myös elokuvien moraalista käytiin kiistaa. 1920-luvulla Hollywoodissa hyväksyttiin tavaksi, että moraalittomuuksia voi elokuvassa näyttää, kunhan lopussa paha saa palkkansa. Elokuva-alalla alettiin myös jakaa palkintoja. Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin Hollywood Roosevelt -hotellissa 1929.
Mikki Hiiri esiintyi ensimmäistä kertaa valkokankaalla elokuvassa Höyrylaiva Ville (Steamboat Willie, 1928), joka oli ensimmäinen äänipiirroselokuva. Samana vuonna sai ensiesityksensä myös suomalainen mykkäelokuva Tukkijoella. Suomen luontoa, kulttuuria ja elinkeinoja esiteltiin ulkomailla ulkoministeriön tilauksesta tehdyllä Finlandia-elokuvalla. [15] 1920-luvulla Suomessa julkaistiin vuosittain keskimäärin neljä kotimaista uutuutta.
Ruumiinkulttuuri
1920-luvulla alastomuus ymmärrettiin luonnolliseksi ja siksi myös kauneuden ja terveyden olomuodoksi. Ajateltiin, että kun alaston vartalo tuodaan julkisuuteen taiteen ja tiedonvälityksen keinoin, katseet jalostuvat. Siten alastomuudessa ei enää nähtäisi seksuaalisuutta, vaan ihmisruumiin kauneutta. Kehittyi ruumistietoisuus, joka ilmeni sekä terveellisten elintapojen noudattamisena että ruumiinkulttuurin eri muotojen kehittymisenä. Muun muassa tapa käydä uimassa ja aurinkoa ottamassa yleisillä uimarannoilla yleistyi. Enää se, miten yksityinen kansalainen huolehti ruumiistaan, ei ollut kenenkään yksityisasia vaan se oli koko "rodun" säilymisen ehdoton edellytys[2]. Ruumiinkulttuurin vaaliminen oli osa modernin yhteiskunnan demokratisoimiskehitystä. Se sisälsi ajatuksen jokaisen yksilön mahdollisuudesta hallita omaa kehoaan ja näin saavuttaa tasa-arvo säädystä riippumatta.
1920-luvulla kulttuuri erotisoitui. Seksuaalinen ulottuvuus tuli niin taiteeseen ja elokuviin kuin tieteeseenkin, muun muassa seksologia ja sukupuolikasvatus yleistyivät.
Pukeutuminen ja muoti
Naisten asuissa vyötärö katosi vuosikymmenen alussa ja lenigeistä tuli hihattomia. Rintaliivit yleistyivät korsetin jäädessä pois käytöstä. Kynsilakka tuli markkinoille ja aiemmin vain ilotytöille yleisestä meikkauksesta tuli salonkikelpoista. [16] Myös polkkatukka ja imukkeellinen savuke olivat muotia. Miesten vaatteissa muodissa olivat pohjepituiset golf-housut, neulotut villatakit ja ruudulliset irtotakit. Muotiuutuuksia olivat kävelykeppi, baskeri ja turkishattu. Alusvaatteiden käyttö alkoi yleistyä ja siirryttiin käyttämään tehdasvalmisteisia vaatteita.
Autoteollisuus nousi lamasta sotien jälkeen [17] ja autoilusta tuli muotia.
Tiede ja tekniikka
Kvanttimekaniikassa tehtiin suuria keksintöjä. Fysiikan Nobel-palkinnot saivat Albert Einstein vuonna 1921 valosähköisen ilmiön selittämisestä ja Niels Bohr vuonna 1922 atomin rakenteen selvittämisestä. [18] Edwin Hubble havaitsi galaksien olevan paljon kauempana kuin aikaisemmin oli luultu, ja että ne liikkuvat Maasta poispäin niiden etäisyyteen suoraan verrannollisella nopeudella. Tämä osoitti että maailmankaikkeus laajenee. Suomessa Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry perustettiin jo vuosikymmenen alussa, 1921. Samana vuonna löydetty faarao Tutankhamonin hauta poiki maailmalla valtavan Egypti-innostuksen. [3] Lääketieteen saavutuksia olivat muun muassa penisilliini, insuliini ja rautakeuhko.
Hiilimikrofonin teollinen valmistus alkoi 1929, ja samana vuonna Paul Galvin rakensi ensimmäisen autoradion. Gramofoni eli levysoitin syrjäytti lopullisesti fonografin. Ensimmäinen transatlanttinen puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen soitettiin 1928. 1920-luvulla automaattikeskus korvasi käsikeskuspöydän ja puhelunvälittäjän. Kaukoyhteydet Suomesta Eurooppaan paranivat huomattavasti vuonna 1928, kun Suomesta vedettiin merenalainen puhelinkaapeli Ruotsiin. 1920-luvun lopulla puhelintilaajia oli Suomessa n. 100 000. [19] Vuonna 1925 John Logie Baird patentoi television, mutta teolliseen tuotantoon päästiin vasta 1930-luvun puolella.
Asetekniikassa käyttöön tulivat ensimmäiset käsikäyttöiset sarjatuliaseet, Tommy Gun ja Suomessa Suomi-konepistooli. Vuonna 1926 Robert Goddard patentoi raketin.
Liikkuminen
Lentokoneiden suorituskyky parani. Käyttöön tulivat kokonaan metalliset koneet, joiden esikuva oli alumiinirunkoinen, Junkersin jo ensimmäisen maailmansodan aikana valmistama kone. Moottorit kehittyivät säteittäisiksi. Rakennettiin suuria vesitasoja eli 'lentoveneitä'. Vuonna 1924 yhdysvaltalaiset Douglas-vesitasot lensivät ensimmäisinä maailman ympäri, ja 1929 yhdysvaltalainen Richard Byrd lensi ensimmäisenä lentokoneella etelänavan yli. Charles Lindbergh ylitti Atlantin lentokoneella ilman välilaskuja vuonna 1927. [20] Myös ilmalaivat kehittyivät, vain vuotta aiemmin Roald Amundsen oli lentänyt ilmalaivalla pohjoisnavan yli. Vuonna 1928 valmistunut Graf Zeppelin oli valmistuessaan maailman suurin ilmalaiva, sen rungon pituus oli 236,6 metriä.
Vuosikymmenen loppua kohden autoissa täyskumiset renkaat väistyivät ilmatäytteisten tieltä, ja Yhdysvalloissa tiehallinnot ryhtyivät rakentamaan moottoriteitä lähinnä kaupunkien lähiliikennettä varten. Vuonna 1922 Suomessa oli 1754 autoa, ja niiden rekisteröinti tuli pakolliseksi. [21] Ensimmäiset polttomoottorilla varustetut tiehöylät otettiin käyttöön entisten hevos- tai traktorivetoisten tilalle. Tämä mahdollisti teiden talvikunnossapidon ja ympärivuotisen liikennöinnin.
Uusia metroja avattiin 1919 Madridiin ja 1924 Barcelonaan. Aasian ensimmäinen metro avattiin vuonna 1927 Tokioon. Junaliikenteessä käytettiin yhä lähes pelkästään höyryvetureita, Suomessa niistä luovuttiin vasta 1950-luvulla. [22]
Eugeniikka
Eugeniikka oli suosittua Yhdysvalloissa ja ympäri läntistä Eurooppaa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Yhdysvalloissa rotuhygieeninen liike oli huipussaan 1924 ja heikkeni sen jälkeen kunnes viisi vuotta myöhemmin kaatui kokonaan. Yhdysvalloissa vuonna 1910 perustettu Eugenics Record Office (ERO) keräsi arkiston perhesukupuita, jotka osoittivat "epäsopivien" olevan ekonomisesti ja sosiaalisesti köyhistä oloista. Tämän tuloksena saatiin vuonna 1924 läpi maahanmuuttolaki, joka rajoitti maahanmuuttoa ja karsi joukosta epäsopiviksi katsottuja tulijoita. Laki pyrki myös estämään rotujen sekoittumisen. Saksassa eugeniikan huippukausi oli vasta 1930-luvulla.
Hengellinen elämä Suomessa
Luterilaisen kirkon toiminnassa suuntauduttiin vahvasti sisäänpäin. Puhuttiin suomalaisesta luterilaisuudesta, jonka taustalla nähtiin etenkin herätysliikkeiden myönteinen vaikutus[5]. Kirkon yhteydet Saksaan olivat tärkeät teologisen tutkimuksen kannalta. Moskovassa toiminut patriarkka Tihon myönsi 1921 Suomen ortodoksiselle kirkolle autonomisen aseman, ja samana vuonna alettiin seurata gregoriaanista ajanlaskua. Neuvostohallituksen toimien johdosta kirkolliset yhteydet itään kuitenkin pian katkesivat, ja vuonna 1923 Konstantinopoliin tehdyn matkan tuloksena Suomen ortodoksinen kirkko erotettiin täysin Venäjän kirkosta.
1920-luvun jälkipuolella Suomeen rantautui Rotary-aate, kun Helsinkiin ja Turkuun perustettiin klubit. Vapaamuurarijärjestö alkoi toimia vuosikymmenen alkupuolella, Ruotsin ja Yhdysvaltain esimerkin mukaisesti. Vuonna 1920 Pekka Ervast erotti Ruusu-Ristin omaksi järjestökseen Suomen teosofisesta Seurasta. Nykyisen Antroposofisen Liiton edeltäjä perustettiin vuonna 1923.
Vuonna 1920 suomalaisista oli luterilaisia 98,1 %, ortodokseja 1,6 % ja muihin uskontoihin kuuluvia 0,3 %. Vuoden 1995 tilastoihin verrattuna luterilaisten määrä on vähentynyt 85,8 %:iin, ja uskonnottomien osuus noussut 12,1 %:iin. [23]
Naisen uusi asema
Naisten lisääntynyt työssäkäyminen mahdollisti poikamiestyttöelämän, joka miellettiin modernin naisen elämäntavaksi. Syntyi flapper, poikamiestyttö tai jazz-tyttö. Maailmansodan jälkeisessä Euroopassa miesten vähyys ja heistä käyty taistelu teki naisista rohkeampia ja aktiivisempia. Kuitenkin joidenkin mukaan Suomessa naisen oikeudellisessa asemassa oli enemmän epäjohdonmukaisuuksia kuin muissa maissa. Vaikka naisella oli paljon vapautta, heitä samalla rajoittivat vanhojen katsantotapojen jäänteet. Asiaan pyrittiin saamaan parannusta vuoden 1929 avioliittolailla. Useissa maissa naiset olivat saaneet äänioikeuden jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Vuonna 1920 loputkin Yhdysvaltojen osavaltiot myönsivät naisille äänioikeuden, Turkissa yleinen äänioikeus myönnettiin 1926 ja Isossa-Britanniassa sitä laajennettiin vuonna 1928 koskemaan kaikkia naisia.
Vuonna 1934 tehdyn selvityksen mukaan 43 % naimisissa olleista naispuolisista teollisuustyöntekijöistä oli ollut palkkatyössä koko avioliiton ajan lukuun ottamatta lyhyitä poissaoloja synnytysten aikana. [2] Perinteisestä naisen roolista eronneet naistyypit koettiin yhtä aikaa pelottavina ja kiehtovina. Uusi naistyyppi siirtyi myös valkokankaille, joissa siitä muovautui sekä viettelijätär että vamppi.
Urheilu
Yhdysvalloissa keksittiin rantalentopallo ja vesihiihto ja 1920 järjestettiin ensimmäiset jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut. Vuonna 1921 lähetettiin Yhdysvalloissa ensimmäinen suora radiolähetys ammattilaisnyrkkeilyn mestaruusottelusta, jossa olivat vastakkain Jack Dempsey ja Georges Carpentier. Ranskalainen tennispelaaja Suzanne Lenglen voitti Wimbledonin tennisturnauksen yhteensä kuusi kertaa. [24] Yhdysvaltalainen baseball-tähti Babe Ruth saavutti vuonna 1927 60 kunnarin ennätyksen, joka rikottiin vasta 34 vuotta myöhemmin. Johnny Weissmuller ui vuonna 1922 ensimmäisenä vapaauinnissa 100 metriä aikaan 58.6 sekuntia.
Suomen menestys urheilukisoissa oli koko 1920-luvun hyvä. Vuodesta 1925 alettiin järjestää Suomi-Ruotsi-maaotteluita[5]. Suomessa urheilujärjestöt olivat jakaantuneet vuonna 1919, kun Suomen Työväen Urheiluliitto TUL perustettiin.
Olympialaiset
1920-luvulla kesäolympialaiset järjestettiin vuonna 1920, ja kesä- ja talviolympialaiset vuosina 1924 ja 1928. Vuosikymmenen aikana olympialaisissa parhaiten menestyivät Yhdysvallat, Suomi, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia. Antwerpenin olympialaiset 1920 olivat ensimmäiset, joissa vannottiin olympiavala, päästettiin kyyhkysiä ilmaan rauhan symbolisena eleenä ja joissa otettiin käyttöön olympialippu. Suomeen tuli olympialaisssa menestystä etenkin juoksussa ja painissa, hyvällä urheilumenestyksellä oli nuoren kansakunnan itsetunnon kannalta tärkeä vaikutus. Talvikisoissa menestys oli laimeampaa kuin kesäkisoissa.
Antwerpenin olympialaisissa Hannes Kolehmainen voitti maratonin, ja Paavo Nurmi voitti kolme kultaa ja yhden hopean. Mitalien yhteismäärän perusteella Suomi oli kisojen viides[5]. Pariisin olympialaisissa vuonna 1924 Paavo Nurmesta tuli legenda, ja myös Ville Ritola alkoi saavuttaa mainetta. Amsterdamin olympialaisssa 1928 oli jälleen mukana Saksa, Euroopan ulkopuolisista maista kisoissa näkyi etenkin Japani. Suomi menestyi yleisurheilussa jopa paremmin kuin Pariisin kisoissa.
Henkilöitä
Valtionpäämiehiä
|
Viihdetaiteilijoita
|
Katso myös
- Douhetismi
- Maailmansotien välisen ajan musiikki
- Kiinan tasavallan historia
- Ilmalaivat maailmansotien välillä
Lähteet ja viitteet
- Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna - Suomalainen kaksikymmenluku ja modernin mahdollisuus, Gummerus 1992, ISBN 951-717-738-0
- Juhani Paasivirta: Suomi ja Eurooppa 1914-1939, Kirjayhtymä 1984, ISBN 951-26-2588-1
- Historia-lehti 6/2007 - Muotia massoille
- http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1920&loppu=1929
Viitteet
- ↑ http://koti.welho.com/rsaarnia/materiaali/1900/iloinen20luku.htm 1920-luku: yhteiskunta, kulttuuri, arvot ja kulutus
- ↑ a b c d e f g h Vampyyrinainen ja kenkkuinniemen sauna - Suomalainen kaksikymmenluku ja modernin mahdollisuus Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”vjk” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ a b http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=64
- ↑ http://www.interlingua.fi/upeu/upeudox.htm Paneurooppa-liikkeen historiaa
- ↑ a b c d e f g h i Juhani Paasivirta: Suomi ja Eurooppa 1914-1939
- ↑ http://www.finland.or.jp/edustusto/historia/ Diplomaattisuhteiden historia
- ↑ http://library.thinkquest.org/C005846/categories/worldnews/worldn.htm The roaring twenties
- ↑ http://www.vapaussota.com/ajankohtaista/heimosotienhistoria22022005.htm Jussi Niinistön Heimosotien historia 1918–1922
- ↑ a b c Suomalainen kontrollipolitiikka autonomian ajasta nykyaikaan uta.fi.
- ↑ http://www.genealogia.fi/emi/index.htm Suomalaisten siirtolaisuus - lyhyt katsaus
- ↑ http://www.un.org/esa/policy/wess/wess2004files/part2web/chap1.pdf Migration during 1820-1920, the First Global Century
- ↑ http://www.un.org/esa/population/publications/sixbillion/sixbilpart1.pdf United Nations
- ↑ http://www.bls.gov/opub/cwc/archive/fall2001art3.pdf Compensation from before World War I through the Great Depression
- ↑ http://herkules.oulu.fi/isbn9514268962/html/x98.html
- ↑ http://www.widerscreen.fi/2001/2-3/roskaa_katsottavaksi_roskaa_tutkittavaksi.htm Roskaa katsottavaksi, roskaa_tutkittavaksi
- ↑ Historia-lehti 6/2007 - Muotia massoille
- ↑ http://www.taksihelsinki.fi/Historia.htm Helsingin Taksiautoilijat ry.
- ↑ Britannica Encyclopedia: Niels bohr Britannica Encyclopedia. Viitattu 22. huhtikuuta. (englanniksi)
- ↑ http://www.posti.fi/postimuseo/verkkonayttelyt/trafiikki/verkkonayttely/puh/1.html Postimuseo - Trafiikki
- ↑ http://www.charleslindbergh.com/
- ↑ http://www.posti.fi/postimuseo/verkkonayttelyt/trafiikki/verkkonayttely/aut/1.html Postimuseo - Trafiikki
- ↑ http://www.rautatie.org/web/fi/gallerydet.asp?id=11§ion=1 Suomen rautatiemuseo
- ↑ Harri Heino: Mihin Suomi tänään uskoo, Ws Bookwell 2002
- ↑ http://www.mtv3.fi/urheilu/tennis2007/erik.shtml?535565 MTV3.fi-Tennis-Jo 121. kerta Wimbledonissa