Harviala (Janakkala)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Harviala (kylä))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Harviala on Janakkalassa sijaitseva kylä. Kylän alueelle perustettu Harvialan kartano on muodostettu useasta eri tilasta ja on eräs Janakkalan suurkartanoista.

Harviala-nimen etymologiasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harviala, josta käytetään paikallisessa murteessa myös nimitystä Harvijala, esiintyy ensimmäisen kerran muodossa Harwiala vuonna 1425. Asiakirjoissa esiintyvät myös kirjoitusasut Harvela, Harvila ja Harvala. Lisäksi ovat olleet käytössä esimerkiksi muoto Morthen Hareasist (1464) sekä muodot Harfuila (1477) ja Harffwela (1490). Nimen pohjana on ehkä sana Harvia(inen), esimerkiksi Oleff Harffwia (1455) Lempäälässä, Mor(ten) Haruia 1571 Lahdenpohjan neljänneksessä Satakunnassa.

Tämän Harvialan nimen puitteissa voidaan koota eräänlainen nimipesue, johon kuuluvat: Harvia, Harviala, Harviainen, Harvio, Harva, Harvi[la], Harvo, Harvola, Harvonen sekä esimerkiksi Vanajassa Harvoilanmäki, Harwoila 1766 (Mäskälässä). Tämä nimipesue on Suomen nimistössä melko yleinen.

Perimätiedon mukaan kylän paikalle syntyi kartano Ruotsin vallan aikana. Kartanon ensimmäinen omistaja olisi ollut Birger-jaarlin poika Pentti (12541291), myöhempi Suomen herttua ja Linköpingin piispa. Harviala oli Vanajan pitäjän suurin yhtenäinen rälssiomistus. Kartano periytyy siis jo keskiajalta, jolloin se oli mm. Kurki-suvun omistuksessa. Näin se kilpailee Laukon kartanon kanssa Kurki-suvun synnyinsijana.

Harvialan lääni (vertaa Jokioisten lääni), kuten tilakokonaisuutta yleisesti kutsuttiin, jaettiin neljään osaan 1400-luvun lopulla. Lepaan sukuinen valtaneuvos Björn Klasson omisti vuonna 1527 neljäsosan Harvialasta, Äikäälän ja maita myös Janakkalan Kiialasta. Björn oli yksi Klas Hanssonin perillisistä. Näitä maitansa hän laajensi ostamalla sisarusten osuuksia Harvialasta. Vuonna 1530 hän osti lisäksi Yläneen ja Höitilän talot. Tämän suureksi muodostuneen Harvialan läänin lisäksi hän omista alueita myös muualla Hämeessä, Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa. Vuonna 1555 Björnin maaomaisuus oli Hämeen mahtavin ja koko Suomen viidenneksi suurin.