Pääomasijoitus
Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymis- ja kasvumahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti, yleensä noin 3-7 vuoden aikana: pääomasijoittajan tärkein tavoite on saada sijoitukselleen mahdollisimman suuri taloudellinen voitto irtautumisvaiheessa.[1] Pääomasijoitukset tehdään ensisijaisesti oman pääomanehtoisina sijoituksina tai välirahoituksena. Pääomasijoittajan tarkoituksena on tarjotun lisäarvon myötä edistää yrityksen arvonnousua. Arvonnousu realisoidaan irtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoitusyhtiö luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä.
Pääomasijoittajat haluavat sijoittaa yrityksiin, joilla on kasvuhaluja ja potentiaalia kehittyä omalla alallaan. Pääomasijoittajat keskittyvät yleensä jonkin tietyn alan yrityksiin, jotta he voivat viedä mukanaan yrityksiin rahan lisäksi myös omaa osaamistaan.
Teoriaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo liittyy yleensä rahoituksen lisäksi strategioiden luomiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, hallitustyöskentelyyn, budjetointiin, markkinointiin, johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja toimialatuntemukseen. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa myös muun rahoituksen saamisen mahdollisuutta. Lisäksi kohdeyrityksen käytettävissä on pääomasijoittajan kotimainen ja kansainvälinen yhteysverkosto.[2]
Yhdysvalloissa pääomasijoituksesta puhuttaessa käytetään kahta termiä. Termillä venture capital tarkoitetaan yleensä ainoastaan alku- tai kasvuvaiheen vähemmistöpääomasijoitusta. Yritysjärjestelyihin kohdistuvaa pääomasijoitusta tarkoitettaessa käytetään termiä private equity. Private equitya voidaan pitää myös eräänlaisena yläkäsitteenä, jonka osa venture capital on. Siksi kaikki venture capital -toiminta kuuluu private equityyn, mutta kaikki private equity -toiminta ei ole venture capital -toimintaa. Euroopassa, ja myös Suomessa, näiden kahden luokan välillä ei yleensä tehdä eroa ja molempia termejä käytetään sijoitusvaiheesta riippumatta.[3]
Pääomasijoitus tehdään yhtiön osakkeita tai omistusosuutta vastaan. Osakeyhtiöissä pääomaa sijoittavalle taholle järjestetään suunnattu osakeanti, jonka kautta sijoittaja ostaa itselleen yhtiön osakkeita. Yhtiön osakkeiden ostaminen on nk. riskisijoittamista, koska sijoituksella ei ole mitään vakuuksia (vrt. pankkilaina).
Tyypillistä pääomasijoittajalle on, että sijoituksen ehtona on jäsenyys yhtiön hallituksessa sekä osakassopimus yhtiön muiden osakkaiden kanssa. Osakassopimuksessa voidaan muun muassa sopia siitä, että yhtiön osakkeita myytäessä on sopimusosapuolten oltava yksimielisiä ja kaikkien on saatava osakkeistaan sama hinta.
Pääomasijoitus on tyypillinen tapa rahoittaa aloittavan teknologiayrityksen tuotekehitysvaihe, jolloin varsinaisia myyntituottoja ei juurikaan ole käytettävissä. Yritys voi tarvita rahoitusta myös kasvun kiihdyttämiseen, tuotekehitykseen yms. ja pääomasijoitus on yksi vaihtoehto hoitaa rahoitus.
Pääomasijoituksen tuotto-odotus (sijoituksen korko) kasvaa suhteessa riskiin, eli varhaisemman vaiheen pääomasijoittajat, joita kutsutaan myös riskisijoittajiksi, edellyttävät suurempaa korkotuottoa. Pääomasijoitus realisoidaan myymällä yhtiön osakkeet, joko toimivalle johdolle, toiselle yhtiölle (tai pääomasijoittajalle) tai pörssissä, yhtiön listauduttua pörssiin.
Pääomasijoitustoiminta Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ammattimaisella pääomasijoitustoiminnalla on pisin historia Yhdysvalloissa, jossa pääomasijoitustoiminnan juuret ulottuvat 1960-luvulle. Suomessa niin kuin myös muualla Euroopassa pääomasijoitustoiminta lähti voimakkaaseen kasvuun vasta 1990-luvun puolessa välissä.
Pääomasijoitustoiminta käynnistyi Suomessa 1980 -luvun loppupuolella. 1990 -luvun alkupuolella pääomasijoituksia tehtiin vielä suhteellisen vähän, 15-30 miljoonaa euroa vuodessa. Kehittyvillä pääomasijoitusmarkkinoilla julkisen sektorin rooli oli huomattava. Toimialan historian alkuvuosina vuosittaiset sijoitukset pysyttelivät samalla tasolla, kunnes pääomasijoitusyhtiöiden ja sijoitusten määrä alkoi kasvaa 1990 -luvun puolessa välissä.
Kun toimialalle virtasi yksityistä pääomaa, julkisten pääomasijoittajien osuus toimialan hallinnoimasta pääomasta ja uusista sijoituksista alkoi laskea. Myös julkisrahoitteisesti toimivia alueellisia pääomasijoitusyhtiötä yksityistettiin toimialan kehittymisen myötä 1990 -luvun lopussa ja 2000 luvun alkuvuosina. Nykyisin julkisella sektorilla on tärkeä rooli markkina-aukkojen korjaajana. Julkisen sektorin toimijat pyrkivät esimerkiksi myötävaikuttamaan siemenvaiheen yritysten pääomarahoitukseen.
Pääomasijoitusalan historia Suomessa on vielä verrattain lyhyt, mutta se on alkanut vakiinnuttaa asemaansa yhtenä rahoitusvaihtoehtona innovatiivisten kasvuyritysten parissa. Pääomasijoitusalan toimintaympäristön kehittäminen on kuitenkin jatkuva haaste. Esimerkiksi sijoitettavan pääoman tarjonnan sekä toisaalta kasvuhakuisten yritysten määrän turvaaminen on kehityksen kannalta tärkeää.[4]
Suurimmat pääomasijoittajat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallinnoitavan pääoman mukaan, 1. tammikuuta 2009.[5]
Pääomasijoitusyhtiöiden toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2023 aikana suomalaiset buyout- ja growth-sijoittajat tekivät yhteensä 349 miljoonan euron edestä pääomasijoituksia. Sijoituspotti jakautui 54 yrityksen kesken. Buyout- ja growth-sijoittajat tekevät sijoituksia kasvuhaluisiin listaamattomiin pk-yrityksiin.[6] Suomalaiset startupit keräsivät vuonna 2023 yhteensä 871 miljoonaa euroa kasvurahaa. Edeltävänä vuonna suomalaisiin startupeihin sijoitettiin ennätykselliset 1,7 miljardia euroa. Kehityssuunta vastaa muualla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa nähtyä rahoituksen hiipumista.[7]
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääomasijoittamisen kaikissa luokissa, eli buyout-, growth- ja venture capital -sijoittajien kohdeyhtiöillä on merkittävä rooli Suomessa sekä talouskasvun vauhdittajana että työllistäjänä. Vuonna 2023 kotimaisten ja ulkomaisten pääomasijoittajien omistamien suomalaisten yhtiöiden (”portfolioyritys”) yhteenlaskettu liikevaihto on yli 23 miljardia euroa vastaten yli 5 prosenttia suomalaisten yritysten kokonaisliikevaihdosta. Pääomasijoittajien omistamissa yrityksissä työskentelee Suomessa noin 101 000 työntekijää, eli noin 7 prosenttia suomalaisten yritysten kokonaishenkilöstömäärästä. Lisäksi osa pääomasijoittajien suomalaisten portfolioyritysten työntekijöistä, noin 18 000 työntekijää, työskentelee ulkomailla. Myös portfolioyritysten henkilöstömäärä kasvaa huomattavasti nopeammin kuin vertailuyhtiöiden. Pääomasijoittajien omistamat yritykset ovat myös erittäin kansainvälisiä, ja niiden liikevaihdosta noin 45 % tulee viennistä tai ulkomaisista yhtiöistä. Ne kasvattavat selvästi kansainvälisen liiketoiminnan osuutta omistusaikana.
Yritykset, jotka ovat saaneet pääomasijoituksia jossain vaiheessa historiaansa, edustavat nykyään noin 11 % suomalaisyritysten liikevaihdosta. Ne työllistävät yhteensä noin 207 000 henkilöä, joista arviolta 125 000–140 000 työskentelee Suomessa. Pääomasijoittajat ovat olleet aktiivisesti uudistamassa Suomen taloutta. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana 500 suurimman suomalaisen yrityksen listalle nousseista yrityksistä 30 % on saanut pääomasijoituksen jossain vaiheessa historiaa.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mitä pääomasijoittaminen on? Pääomasijoittajat. Viitattu 6.6.2024.
- ↑ Mitä pääomasijoittaminen on? FVCA - Pääomasijoittajat. Viitattu 6.6.2024.
- ↑ Pääomasijoitus - avain yrityksen kasvuun (pdf) Pääomasijoitus - avain yrityksen kasvuun. 1.2.2006. PricewaterhouseCoopers & Suomen pääomasijoitusyhdistys ry. Viitattu 18.6.2012.
- ↑ Pääomasijoittaminen historia Suomessa FVCA - Suomen pääomasijoitusyhdistys. Arkistoitu 19.7.2012. Viitattu 18.6.2012.
- ↑ Isotalus, Päivi: Pääomasijoittajien 10 kärjessä. (tilasto: FVCA - Suomen pääomasijoitusyhdistys) Kauppalehti, 2.2.2009, s. 5.
- ↑ Yrityskauppamarkkinan hiljeneminen näkyi myös vuoden 2023 pääomasijoituksissa – pääomasijoittajien arviot markkinatilanteen kehittymisestä positiivisia 29.4.2024. FVCA - Pääomasijoittajat. Viitattu 7.6.2024.
- ↑ Startup-rahoituksen määrä tippui ennätyksistä vuonna 2023 – suomalaisiin venture capital -rahastoihin kerätty roimasti uusia sijoitettavia varoja 11.4.2023. FVCA - Pääomasijoittajat. Viitattu 7.6.2024.
- ↑ Pääomasijoittajien vaikutus yritysten kasvuun ja Suomen talouteen 26.11.2023. FVCA -Pääomasijoittajat, PwC. Viitattu 7.6.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]