Šillinki (Iso-Britannia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Šillinki vuodelta 1963, kruuna
Šillinki vuodelta 1963, klaava

Šillinki (engl. shilling) oli Englannin punnan jakoyksikkö vuoteen 1971 asti. Yhdessä punnassa oli 20 šillinkiä ja yhdessä šillingissä 12 penniä, jolloin punnassa oli yhteensä 240 penniä.[1]

Šillinki sai erillisenä kolikkona alkunsa 1500-luvun alussa Henrik VII:n valtakauden loppupuolella. 1500-luvun puoliväliin asti šillinki tunnettiin nimellä testoon italian kielen sanan testone mukaan, jota käytettiin hallitsijan kuvalla varustetusta kolikosta. Myöhemmin šillingistä alettiin käyttää kansankielessä nimitystä bob – sanan ensimmäinen tunnettu esiintyminen tässä merkityksessä on vuodelta 1789. Šillinki oli halkaisijaltaan 24 millimetriä.[1][2]

Šillinkejä ei vedetty kierrosta välittömästi Yhdistyneen kuningaskunnan siirtyessä desimaalimuotoiseen valuuttaan vuonna 1971, vaan šillingit pysyivät käytössä samanarvoisina kuin ennenkin eli 1/20 punnan (viiden uuden pennin) arvoisina. Šillingit lakkasivat olemasta käypää valuuttaa vasta vuonna 1990, jolloin vuonna 1968 käyttöön otetut viiden pennin kolikot korvasivat ne täydellisesti.[1] Brittiläisistä pankeista ainakin NatWest, Barclays ja Lloyds Bank vaihtavat šillinkejä desimaalimuotoiseksi rahaksi.[3]

  1. a b c Shilling - Old British Coin Denominations The Royal Mint Museum. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)
  2. Fleming, R. S.: British Currency During the Victorian Era; knowing your farthings from your florins Kate Tattersall Adventures. 7.6.2014. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)
  3. Papworth, Jill: Old coins: strike gold with pre-decimal silver The Guardian. 9.9.2011. Viitattu 4.12.2019. (englanniksi)