Šoorit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Šoorit
Šoorien lippu.
Šoorien lippu.
Väkiluku 12 888 (2010)
Merkittävät asuinalueet
Kemerovon alue
Kielet šoori, venäjä
Uskonnot ortodoksisuus, šamanismi, animismi

Šoorit (ven. Шорцы) ovat pääasiassa Kemerovon alueella Venäjän Länsi-Siperiassa elävä turkkilainen kansa. 1600-1700-luvun asiakirjoissa heistä käytettiin myös nimiä Kuznetskin tataarit, Kondoman tataarit ja Mra-Sun tataarit. 1600-luvun loppupuolelta lähtien šooreja alettiin käännyttää ortodoksiseen uskoon, mutta šamanismi ja animismi säilyivät pitkään tärkeinä osina perinteistä kulttuuria [1].

Useimmat šoorit asuvat Tom-joen sivujokien Kondoman ja Mra-Sun varsilla. Tätä aluetta on perinteisesti kutsuttu nimellä Vuori-Šooria. Šooreja asuu myös Hakassiassa ja Altain tasavallassa. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä eli 12 888 šooria[2]. Šoorit puhuvat omaa šoorin kieltään sekä valtakieltä venäjää.

Šoorien kansa muodostui turkkilaisten, ugrilaisten, samojedilaisten ja ketiläisten heimojen sekoittuessa. Heidän perinteinen kulttuurinsa oli samankaltainen ​​kuin pohjois-altailaisilla ja hakasseilla. Šoorit saivat toimeentulonsa pääasiassa metsästyksestä, kalastuksesta, vähäisestä viljelystä sekä sembramännyn siementen poiminnasta. Sepän taidot sekä rautamalmin louhinta ja sulattaminen olivat myös tärkeitä elinkeinoja (tästä nimi seppä-tataarit).

Šoorien elämäntapa muuttui merkittävästi vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Monista tuli taitavia karjankasvattajia, viljelijöitä tai teollisuuden työntekijöitä.

Ympäristöaktivisti Alexander Arbatšakov voitti Whitley-palkinnon työstään šoori-yhteisöjen säilyttämiseksi[3].

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.