Aapasuo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niittysuon aapaa Utajärvellä Hillatien varressa.

Aapasuo on suoyhdistymätyyppi, jossa suoalueen keskikohta on selvästi sen reunoja alempana. Aapasoita on Suomessa etenkin Pohjois-Suomessa.

Suon rakenne ja syntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aapasuot ovat yleensä suuria avosoita. Keskeltä ne ovat hyvinkin märkää nevaa tai lettoa, koska vesi valuu kohti keskustaa. Keskustan nevoilla on märkiä rimpiä ja kuivia jänteitä. Aapasoiden reunoilla on tavallisesti korpia tai rämeitä. Aapasuot ovat minerotrofisia soita, joilla turve voi olla runsasravinteista, koska kevättulvat tuovat joka vuosi lisäravinteita ympäröiviltä kivennäismailta. Eräs aapasuon tyyppi on rinnesuo, joita on Suomessa etenkin Posiolla ja Itä-Lapissa. Sijaintinsa puolesta aapasuot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin, Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Lapin aapasuot. Tyypillisimmät aapasuot ovat Peräpohjolassa.

Aapasuolla ei kasva niin paljon rahkasammalta kuin keidassuolla. Järvikorte on yleinen aapasoiden vetisillä nevoilla, samoin kuin raate, erilaiset sarat ja heinät taas suon laita-alueilla. Putkilokasveja suolla on yleensä paljon, erityisesti suon märillä keskialueilla, jotka ovat runsasravinteisia.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M. 1978. Suoaapinen. Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto, ss. 36-38.