Abskissihappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abskissihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi (2Z,4E)-5-[(1S)-1-hydroksi-2,6,6-trimetyyli-4-oksosykloheks-2-en-1-yyli]-3-metyylipenta-2,4-dieenihappo
CAS-numero 21293-29-8
PubChem CID 5280896
SMILES CC1=CC(=O)CC(C1(C=CC(=CC(=O)O)C)O)(C)C[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C15H20O4
Moolimassa 264,31 g/mol
Sulamispiste 161–163 °C [2]
Tiheys 1,193 g/cm3

Abskissihappo eli ABA on kasvihormoni, joka vanhentaa solukkoja sekä ehkäisee kasvua ja silmujen avautumista. ABA auttaa kasvia selviämään kuivuudesta ja kylmyydestä sekä estää siementen liian aikaista itämistä.[2]

Abskissihapon kemiallinen kaava on C15H20O4, moolimassa 264.32 g/mol ja CAS-numero 14375-45-2.

Abskissihapon rakenne muistuttaa karotenoideja. ABA voi konjugoitua esimerkiksi glukoosiin inaktivoimista ja varastoimista varten. ABA inaktivoituu myös hapettumisen seurauksena. ABA valmistetaan kasvissa isopentenyylipyrofosfaatista. Valmistuksen välituotteina on ksantofyllejä. Valmistus alkaa kasvin plastideissa, mutta loppuu solulimassa.

ABA voidaan määrittää biotesteillä, joissa esimerkiksi seurataan ilmarakojen sulkeutumista, jota ABA aiheuttaa. Määritys voidaan toteuttaa myös immunologisesti tai kaasukromatografian keinoin.

ABA lisää eteenin tuottoa, jolloin solukkojen vanheneminen kiihtyy. ABA vanhentaa solukoita myös eteenistä riippumatonta reittiä pitkin.

ABA auttaa kasvia selviämään kuivuudesta. Kuivuudesta kärsivä kasvi tuottaa enemmän ABA:a, joka saa ilmaraot sulkeutumaan ja vähentää täten haihdutusta. ABA hidastaa versojen kasvua, mutta kiihdyttää kasvua juurissa, jolloin kasvi voi hamuta pidemmillä juurillaan vettä syvemmältä. ABA saa siemenissä tuottumaan proteiineja, joilla siemen pärjää kuivuudessa.

ABA auttaa kasvia selviämään myös kylmyydestä aikaansaamalla kylmänkestoa lisäävien proteiinien tuoton soluissa.

ABA pitää siemenet ja silmut lepotilassa.

  • Tirri R. ym: Biologian sanakirja. 2001.
  • Taiz L. ja Zeiger E.: Plant Physiology (3. painos)
  1. (+)-Abscisic acid – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 4.8.2015.
  2. a b Wilhelm Rademacher & Lutz Brahm: Plant Growth Regulators, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 4.8.2015

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.