Aché
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Aché | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue | Paraguay |
| Puhujia | 1 500 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | tupi-kielet |
| Kieliryhmä | tupi-guaranilaiset kielet |
Aché on tupi-guaranilaisten kielten ryhmään kuuluva kieli, jota käytetään pääasiassa Paraguayssa. Achén kielellä on enää noin 1 000 puhujaa (2006) ja siitä on jäljellä kolme eri murretta. Monet achén puhujat osaavat puhua myös guarania, mutta kielen puhujista 50 on täysin yksikielisiä. Äidinkielenään puhuvista 20 % on lukutaitoisia. Kielelle on käännetty osia Raamatusta vuosina 1978–2007.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- aché
- akuntsu
- amanayé
- amundava
- anambé
- apiacá
- araweté
- arikem
- asuriní
- asuriní xingú
- aurá
- avá-canoeiro
- ava guarani
- awetí
- chiripá
- cocama-cocamilla
- emerillon
- guajá
- guaraní mbyá
- guarani
- guarayú
- guazazara
- itä-Bolivian guarani
- jorá
- júma
- jurúna
- kabixiana
- kaiwá
- kamayurá
- karipuná
- karipúna
- karitiâna
- karo
- kayabí
- kepkiriwát
- kokoma
- kuruaya
- länsi-Bolivian guarani
- makuráp
- maritsauá
- mekens
- morerebi
- muinaistupi
- munduruku
- nandeva
- ñeengatú
- omagua
- pai tavytera
- Paraguayn guarani
- parakanã
- paranawát
- pauserna
- potiguára
- puruborá
- sateré-mawé
- sirionó
- suruí do Pará
- tapieté
- tapirapé
- tembé
- tenharim
- tširiguano
- tukumanféd
- tuparí
- tupí
- tupinambá
- tupinikin
- turiwára
- urubú-kaapor
- uru-ew-wau-wau
- urumi
- wayampi
- wiraféd
- wayoró
- xetá
- xipaya
- yuqui
- zo'é