Aitolammen kaivos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aitolammen kaivos on Heinävedelle suunnitteilla oleva grafiittikaivos. Brittiläis-ruotsalaisomisteisen Beowulf Mining Ltd:n suomalainen tytäryhtiö Oy Fennoscandian Resources Ab (vuodesta 2021 alkaen Grafintec Oy) sai vuonna 2016 malminetsintäluvan 1 000 hehtaarin suuruiselle Pitkäjärven malminetsintäalueelle, joka sijaitsee Heinäveden ja Leppävirran alueella. Yhtiö teki vuosina 2017-2018 timanttisyväkairauksia Pitkäjärven etsintäalueeseen kuuluvalla Aitolammen alueella. Kairausten perusteella alueella on hyödynnettävää malmia 19,3 miljonaa tonnia, josta grafiittia 848 000 tonnia. Malmin grafiittipitoisuus on keskimäärin 4,5 % ja rikkipitoisuus 4,8 %. Kaivos tulisi tuottamaan vaahdottamalla rikastettua grafiittikonsentraattia, jonka grafiittipitoisuus on 94-98 %. Kaivos olisi avolouhos ja malmin rikastus tapahtuisi kaivoksen yhteydessä.[1][2][3]

Vuonna 2019 Beowulf Mining ilmoitti päättäneensä siirtää kaivoksen hankekartoituksen tekemistä muutamia vuosia eteenpäin tehdäkseen ensin selvitykset kaivoksen vaikutuksista ympäristöön. Lisäksi yhtiö halusi testata grafiittimalmin soveltuvuutta litiumioniakkujen valmistamiseen. [4] Joulukuussa 2020 perustettu yksityinen 9 hehtaarin kokoinen Aitoniemen yksityinen luonnonsuojelualue sijoittuu osittain Pitkäjärven malminetsintäalueelle. Grafintec Oy valitti asiasta Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, koska sen mielestä luonnonsuojelualue perustettiin estämään malminetsintä ja mahdollisen kaivostoiminta alueella.[2]

Kaivoshanketta vastustamaan on perustettu Heinävedellä Pro Heinävesi-kansanliike. Kaivoshankkeen ongelmina ovat malmin alhainen grafiittipitoisuus, suuri rikkipitoisuus ja rikastamisessa tarvittavan veden laskeminen alueen vesistöihin.[1] Heinävedellä enemmistö kunnanvaltuutetuista kannattaa suojavyöhykkeiden kaavoittamista Valamon ja Lintulan luostarien ympärille niiden suojelemiseksi mahdollisen kaivoksen aiheuttamilta melu- ja pölyhaitoilta. Aitolammen kaivos ja Pitkäjärven malminetsintäalue sisältyisi Lintulan luostarin suoja-alueeseen. [5]

Heinäveden alueella on toiminut aiemmin grafiittikaivoksia Suurenkahanvuorella 15 kilometriä Aitolammelta itään sekä Haapamäen alueella Käärmerinteellä (kokonaislouhinta 1200 t) ja Kultakalliolla (60t). Suurenkahanvuorella grafiittimalmia kaivettiin 1860- ja 1870-luvuilla sekä 1900-luvun alussa yhteensä 1 000 tonnia, josta grafiittia saatiin 200 tonnia. Käärmerinteellä malmia louhittiin 1 200 tonnia ja Kultakalliolla 60 tonnia.[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]