Anna Olsoni
Anna Olsoni-Quist (28. elokuuta 1864 Sakkola – 19. elokuuta 1943 Helsinki)[1] oli ensimmäinen suomalainen kotitalousopettaja ja julkaisi ensimmäisen suomalaisen kotitalouden oppikirjan vuonna 1892.[2]
Olsonin vanhemmat olivat kirkkoherra Adolf Emerik Olsoni ja Gustafva Maria Gräsbeck. Kouluja käymätön Olsoni opiskeli kotitalousopettajaksi Suomen Naisyhdistyksen myöntämällä stipendillä Ruotsissa, Englannissa ja Skotlannissa, jossa hän suoritti 1890 kotitalousalan opettajan tutkinnon. Palattuaan Suomeen hän perusti mainitun Naisyhdistyksen ylläpitämän Helsingin kasvatusopillisen keittokoulun 1891 ja kirjoitti oppilaiden käyttöön kotitalouden oppikirjan. Koulua hän johti vuoteen 1894 saakka.[1] Koulusta kehittyi aikanaan Helsingin yliopiston kotitaloustieteen laitos.[2]
Kun Olsoni avioitui 1895 kaupunginkamreeri Anton Aloys Quistin (k. 1945) kanssa, pariskunta muutti Viipuriin ja heille syntyi seitsemän lasta.[3][2] Olsonin laatima kotitalouden oppikirja Kokbok för enkel matlagning i hem och skola jämte korta anvisningar rörande huslig ekonomi ilmestyi 1892 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Keittokirja yksinkertaista ruuanlaittoa varten kodissa ja koulussa: ynnä lyhyitä ohjeita talouden hoidosta, suomentajana Aatto Suppanen. Keittokirja II ilmestyi 1901. Molemmista tuli hyvin suosittuja: ensimmäisestä osasta otettiin 10. painos vuonna 1920.[2][4]
Olsoni-Quist toimi 1920-luvulla Kotilieden ruokatoimittajana ja Martta-järjestössä. Hän oli Viipurin kaupunginvaltuuston ensimmäinen naisjäsen 1920–1927, edustaen nuorsuomalaista puoluetta. Viipurissa Olsoni-Quist joutui onnettomuuteen, hän jäi kaljakärryjen alle ja menetti liikuntakykynsä. Kun talvisota syttyi, perhe muutti Helsinkiin, jossa Olsoni-Quist kuoli 1943. Viipurin koti tuhoutui pommituksissa, samalla tuhoutui perheen arkisto.[2]
Helsingin Kaupunginmuseo perusti kesällä 2011 tilapäisen Olsoni-kahvilan Naisten huoneet -näyttelynsä yhteyteen. Kahvilassa oli tarjolla Olsonin reseptien mukaan tehtyjä leivonnaisia, jotka valittiin lähinnä niiden hauskojen nimien perusteella.[2]
Anna Olsoni-Quist (28 augusti 1864 Sakkala – 19 augusti 1943 Helsingfors) var den första finländska hushållslärarinnan och gav ut den första läroboken i hemkunskap 1892.
Olsons föräldrar var kyrkoherde Adolf Emerik Olsoni och Gustafva Maria Gräsbeck. Olsoni, som aldrig gick i skolan, studerade till hushållslärare med ett stipendium beviljat av Finska kvinnoförbundet i Sverige, England och Skottland, där hon 1890 tog hushållslärarexamen. Efter att ha återvänt till Finland grundade hon 1891 Helsingfors Pedagogiska hushållslärarskola, som drevs av nämnda kvinnoförening, och skrev en hemkunskapsbok för studenterna. Anna Olsoni Qvist ledde skolan fram till 1894. Skolan utvecklades så småningom till Helsingfors universitets institution för hemkunskap.
När Olsoni gifte sig med stadskamreren Anton Aloys Quist (d. 1945) 1895, flyttade paret till Viborg och Anna födde sju barn. Den av Olson utarbetade hushållsläroboken, Kokbok för enkel matlagning i hem och skola jämte korta anvisningar rörande huslig ekonomi, utgavs 1892 och året därpå på finska ”Keittokirja yksinkertaista ruuanlaittoa varten kodissa ja koulussa: ynnä lyhyitä ohjeita talouden hoidosta”, översatt till finska av Aatto Suppanen. Kokbok II publicerades 1901. Båda blev mycket populära: den 10:e upplagan av den första volymen trycktes 1920.
På 1920-talet arbetade Anna Olsoni-Quist som matredaktör åt Kotiliesi och marthorna. Hon var den första kvinnliga ledamoten i Viborgs stadsfullmäktige från 1920 till 1927, som representerade partiet Ungfinländarna. I Viborg råkade Olsoni-Quist ut för en olycka, hon blev påkörd av en ölvagn och förlorade rörelseförmågan. När vinterkriget bröt ut flyttade familjen till Helsingfors, där Olsoni-Quist dog 1943. Hemmet i Viborg förstördes under bombningarna, och familjens arkiv förstördes samtidigt.
Sommaren 2011 inrättade Helsingfors stadsmuseum ett tillfälligt Olsoni-café i samband med utställningen ”Kvinnornas rum”. Caféet bjöd på bakverk gjorda enligt Olsons recept, som valdes ut främst utifrån deras roliga namn.
Lähteet - Källor
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 561.
- ↑ a b c d e f Kira Gronow, Vadelmakyrsiä ja tappioleipiä, Helsingin Sanomat 2.6.2011 sivu D 2 Artikkelin verkkoversio (Web Archive). Viitattu 8.11.2019.
- ↑ Laati–Blomstedt–Havu–Poijärvi (toim.): Kuka kukin oli
- ↑ Teosten julkaisutiedot Fennicassa[vanhentunut linkki].
| ||||||||||||||
