Aragonian kruunu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aragonian kruunun vaakuna
Kartta Aragonian kruunun alueista

Aragonian kruunu oli Aragonian kuninkaan johtama useiden valtioiden ja hallintoalueiden valtioliitto.

Aragonian kruunu syntyi vuonna 1137 Aragonian kuningaskunnan ja Barcelonan kreivikunnan personaaliunionina. Aragonian ja Kastilian yhdistyminen personaaliunionissa vuonna 1479 loi pohjan myöhemmälle Espanjan kuningaskunnalle. Aragonian kruunu säilyi nimellisesti osana Espanjaa vuoteen 1715.

Ollessaan valtansa huipulla 1300- ja 1400-luvuilla Aragonian kruunu oli merivalta, joka hallitsi suurta osaa nykyisestä Itä-Espanjasta, Lounais-Ranskasta, ja useita saaria ja manneralueita Välimerellä aina Kreikkaan saakka. Valtioliiton valtiot olivat poliittisesti yhdessä vain kuninkaan tasolla. Tässä suhteessa Aragonian kruunua ei saa sekoittaa aikaisempaan Aragonian kuningaskuntaan, jolta se sai nimensä.

Aragonian kruunuun kuuluneita alueita:

Aragonian kuninkaat ja kuningattaret

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitsijan nimen perässä vuosiluvut, joiden aikana hän toimi hallitsijana.

Aragonin kuningashuone 1035–1162

Barcelonan kuningashuone 1162–1410

Trastámara-suku 1412–1516

Vaikka tämä hallitsijasuku mainitaan joskus aragonialaisena, se kuului Kastiliaa hallinneeseen Trastámaran sukuun.

Juhana II:n aikana käydyssä sisällissodassa oli lisäksi kolme kruununtavoittelijaa.

Habsburg-suku 1516–1700

Bourbon-suku 1700–1705

Habsburg-suku 1705–1714

Espanjan perimyssodan aikana Filip V lakkautti Aragonian kruunun virallisesti vuonna 1707 ja Kaarle VI jäi sen viimeiseksi hallitsijaksi. Tosin vielä Isabella II:n aikana Espanjan kuninkaalliset käyttivät Aragonian kuninkuutta yhtenä kuninkaallisista arvonimistään.