Koordinaatit: 42°48′N, 2°42′W

Baskimaa (itsehallintoalue)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Baskimaa
Euskadi (bask.)
País Vasco (esp.)
Gasteizko mendiak (esp. Montes de Vitoria).
Gasteizko mendiak (esp. Montes de Vitoria).
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti Espanjassa.
Sijainti Espanjassa.
Valtio Espanja
Maakuntia 3
Kuntia 251
Itsehallinto 25. lokakuuta 1979
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Vitoria-Gasteiz (de facto)
 – Aluejohtaja Iñigo Urkullu (EAJ-PNV)
Edustus Espanjan parlamentti
 – Kongressi 19 paikkaa
 – Senaatti 3 paikkaa
Pinta-ala 7 234 km² (14.)
Väkiluku (2017) 2 194 158[1] (7.)
 – väestötiheys 303 as./km²
Kielet baski ja espanja
Symbolit
 – Kansallislaulu Eusko Abendaren Ereserkia
Lyhenteet
 – ISO 3166 PV
Eusko Jaurlaritza

Baskimaa (baskiksi Euskadi, esp. País Vasco) on itsehallintoalue Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla. Baskimaan epävirallinen pääkaupunki on Vitoria-Gasteiz. Historiallinen Baskimaa, baskien asuinalue, käsittää itsehallintoalueen lisäksi Navarran sekä Pohjoisena Baskimaana tunnetun alueen Ranskan puolella.[2]

Baskimaan itsehallintoalueen rajanaapureita ovat Cantabrian, Kastilia ja Leónin, La Riojan ja Navarran itsehallintoalueet sekä Ranskan Pyrénées-Atlantiquesin departementti.[2]

Baskimaa koostuu kolmesta maakunnasta:[2]

Maakunnat jakaantuvat kaikkiaan 251 kuntaan, joista 51 sijaitsee Álavassa, 88 Gipuzkoassa ja 112 Biskajassa.

Suurimmat kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki Asukasluku (2017)[3]
1. Bilbao 345 110
2. Vitoria-Gasteiz 246 976
3. San Sebastián 186 370
4. Barakaldo 100 313
5. Getxo 78 406
6. Irun 61 855
7. Portugalete 46 120
8. Santurtzi 45 765
9. Basauri 40 877
10. Errenteria 39 439
Baskimaan kartta.

Baskimaa on eräs Espanjan vauraimmista alueista. Suurimmat teollisuudenalat ovat perinteisesti olleet metalliteollisuus ja laivanrakennus. Bilbaon ympäristössä oli aikoinaan suuret malmiesiintymät. Nykyisin merkittävin teollisuudenala on koneenrakennus. Teollisuus on monipuolista, ja myös kemian ja petrokemian sektorit ovat merkittäviä.[4]

Baskimaan bruttokansantuote henkeä kohti on korkeampi ja työttömyysprosentti merkittävästi alhaisempi kuin muualla Espanjassa.[4]

Baskimaan parlamentin kokoonpano vuoden 2020 vaalien mukaan.

Baskimaan parlamentin puolueita ovat Baskien kansallispuolue (28 paikkaa), EH Bildu (18), Elkarrekin Podemos (11), Partido Socialista de Euskadi-Euskadiko Ezkerra (9) ja kansanpuolue (9). Itsehallintoalueen johtajana (lehendakari) toimii Baskien kansallispuolueen Iñigo Urkullu.

Baskimaan itsenäisyyttä kannatti 24 prosenttia ja vastusti 63 prosenttia vuonna 2016. Vuonna 2011 terroristijärjestö ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen taistelun lopullisesti.[5]

  1. Población por comunidades y ciudades autónomas y sexo Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 22.9.2018.
  2. a b c Basque Country Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.7.2015.
  3. Cifras oficiales de población resultantes de la revisión del Padrón municipal a 1 de enero Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 22.9.2018.
  4. a b Basque Country EU. Viitattu 8.7.2015.
  5. Baskiterroristit luopuivat väkivallasta viisi vuotta sitten – satojen murhien jättämät arvet jakavat yhä Espanjaa HELSINGIN SANOMAT. 19.10.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]