Bolgarismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bolgarismi (tat. Bolğarçılıq, ven. Булгаризм, Bulgarizm) on ideologia, jonka keskiössä on ”bolgaarien kansallisen identiteetin elvyttäminen”. Se sai alkunsa 1800-luvun toisella puoliskolla ja myöhemmiten se on tunnettu ”neo-bolgarismin” nimellä pääsääntöisesti Tatarstanissa ja Tšuvassiassa. Ideologian perustana on teoria, jonka mukaan Volgan tataarit ja tšuvassit polveutuvat muinaisista turkkilaisista bolgaareista.[1][2][3]

Bolgarismin perustajaksi lasketaan Bahawetdin Wäisev (Bagautdin Vaisov, 1810–1893), jonka nimestä tulee myös Wäisi-liike.[4] Vuonna 2019 ideologian todettiin olevan hyvin pienen vähemmistön ajama. Ideologiaa kritisoivien mukaan se on historian yksinkertaistamista ja johtaa heidän kansansa turhaan jakautumiseen.[5]

Teorian kannattaja, historijoitsija-arkeologi Alfred Halikov kertoo seuraavasti: "Volgan alueen väestöistä käytetty tataari-nimitys tuli mongolivalloittajien mukana. Kultaisen ordan synnyttyä tätä nimitystä ryhdyttiin käyttämään myös miehitetyn alueen väestöstä. Bolgaarit eivät kuitenkaan itse kutsuneet itseään tataareiksi, vaan nimitystä käyttivät lähinnä venäläiset Kultaisen ordan ei-venäläisistä kansoista.

1500–1600-luvuilla alkuperäisiltä asuinpaikoiltaan siirretyt kazanilaiset ja mishäärit menettivät entiset alueelliset nimityksensä, jolloin heidän oli pakko aktiivisen keskinäisen sekoittumisen takia ottaa käyttöön yhteinen etnonyymi, tataarit, jota Kultainen orda ja paikalliset feodaalit olivat juurruttaneet kansaan jo Kultaisen ordan ajoista lähtien. Yhdentymisen jälkeen alkoivat venäläiset feodaalit ja tsaarin hallinto kutsua kazanilaisia ja mishääreitä tällä nimellä. Sitkeiden ponnistelujen ansiosta se levisi vähitellen myös kansan keskuuteen. Valtaosa tataariväestöä piti kuitenkin parempana kutsua itseään muslimeiksi ja jotkut jopa bolgaareiksi".[6]

  1. Татарская энциклопедия: В 6 т. — Казань, 2002. — Т.1., С. 490.
  2. Усманова Д. М. Мусульманское «сектантство» в Российской империи: «Ваисовский Божий полк староверов-мусульман». 1862—1916 гг. — Казань. 2009, С.3.
  3. Куник А. А. О родстве хагано-болгар с чувашами по славяно-болгарскому «Именнику» // Записки имп. Российской академии наук. — СПб., 1879. — Т. 32. — Кн. 2. — Прил. № 2. — С. 118—161.
  4. Ваисов и ваисовцы idmedina.ru. Arkistoitu 7.8.2011. Viitattu 1.11.2023.
  5. «Ученые никогда не отрицали роли булгар в формировании поволжских татар» tatar-congress.org. 2019. Viitattu 1.3.2023.
  6. A. H. Halikov: Tataarit, keitä te olette?

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]