Bror Hellström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bror Hellström
Henkilötiedot
Syntynyt26. marraskuuta 1914
Tukholma
Kuollut3. elokuuta 1992 (77 vuotta)
Tukholma
Kansalaisuus Ruotsi
Uran tiedot
Pituus 173 cm
Laji kestävyysjuoksu
Seura IFK Österåker, SoIK Hellas, Brandkårens IK
Saavutukset
Ennätykset 1 500 m 3.51,0 (1941)
1 maili 4.09,6 (1941)
3 000 m 8.10,4 (1942)
5 000 m 14.15,8 (1941)
10 000 m 30.41,2 (1940)

Bror Hellström (26. marraskuuta 19143. elokuuta 1992) oli ruotsalainen kestävyysjuoksija päämatkoinaan 5 000 ja 10 000 metriä.

Hellström nousi kansalliseen kärkeen 1930-luvun loppupuoliskolla. Hän sijoittui kolmanneksi Ruotsin vuoden 1936 mestaruuskisoissa 5 000 metrillä ja pääsi edustamaan Ruotsia Berliin olympiakisoihin. Hän pääsikin karsinnoista loppukilpailuun ja sijoittui 13:nneksi Suomen Gunnar Höckertin ja Lauri Lehtisen voittamassa kisassa.[1] Vuonna 1940 Hellströmistä tuli kaksoismestari eli hän voitti niin 5 000 kuin 10 000 metrin Ruotsin mestaruuden. Kovimpana kilpakumppanina Ruotsissa 1930-luvun lopulla Hellströmillä oli Henry Jonsson (myöh. Kälarne), joka voittikin useita 5 000 metrin Ruotsin mestaruuksia. Hellström oli kolme kertaa voittamassa 4 x 1500 metrin Ruotsin viestimestaruuden; ensin 1936 SoIK Hellasin, 1940 ja 1941 Brandkårens IK:n riveissä. Suomalaisille Hellström tuli tunnetuksi kesällä 1940 voittamalla ensin elokuun alussa kansainvälisen 5 000 metrin kilpailun Helsingin olympiastadionilla ja sen jälkeen syyskuun alussa Suomi-Ruotsi-Saksa -maaottelun 10 000 metrin loppukiritaistelussa Saksan Max Syringin. Hellströmin 10 000 metrin tuloksesta tulikin hänen ennätyksensä.[2]

Käynnistyneen maailmansodan aikaan Ruotsin kestävyysjuoksutaso oli ehdotonta maailman huippua. Nimet Henry Kälarne, Arne Andersson, Gunder Hägg olivat kärjessä, mutta Bror Hellström oli vahvasti heidän takanaan. Hellström uusi Ruotsin 5 000 metrin mestaruuden vielä kaksi kertaa eli vuosina 1941 ja 1942. Hän teki parhaan aikansa syyskuussa 1941 Tukholmassa ajan ollessa 14.15,8.[3] Vuoden 1942 jälkeen Hellströmin ura kääntyikin laskuun eikä hän enää saavuttanutkaan menestystä.

Hellström nimitettiin uransa jälkeen Ruotsin yleisurheilun Stora Grabbareihin numerolla 96.[4] Ammatiltaan hän oli palomies.

  1. sports-reference.com - Bror Hellström sports-reference.com. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 27.6.2019.
  2. Ruotsalaisjoukossa iloa eilen. Helsingin Sanomat, 9.9.1940, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.6.2019.
  3. brinkster.net - Bror Hellström brinkster.net. Viitattu 27.6.2019.
  4. Friidrottens Stora Grabbar & Tjejer brinkster.net. Arkistoitu 31.3.2016. Viitattu 27.6.2019.