Deneb

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Deneb
Kartta joutsenen tähdistöstä, jossa Deneb sijaitsee.
Kartta joutsenen tähdistöstä, jossa Deneb sijaitsee.
Bayerin designaatio Alfa Cygni, Alpha Cygni, Alpha Cyg, α Cygni, α Cyg, ALP CYG, ALF CYG
Flamsteedin designaatio 50 Cyg
HD-designaatio HD 197345
Muut designaatiot Arided, Aridif, Gallina, Arrioph, HR 7924, BD +44°3541,SAO 49941, FK5: 777, HIP 102098.
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 1,25 mv
Absoluuttinen kirkkaus −8,73 Mv
Valovoima 60 000 (jos 1600 valovuotta)
250 000 (jos 3200 valovuotta) aurinkoa
Spektriluokka A2 Ia
Väri-indeksi B-V +0,09
U-B −0,24
Lämpötila 8400 K
Massa 20-25 M
Säde 200-300 tai 160-200 R
Muuttujatyyppi Alfa Cygni-tyyppiä
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Joutsen
Rektaskensio (J2000) 20h 41m 25,9s
Deklinaatio (J2000) +45° 16' 49"
Parallaksi 1,01 +/- 0,57 mas
Säteisnopeus −4,5 km/s
Ominaisliike RA 1,56
dekl. 1,55 mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 45° S välillä.

Deneb (α Cygni, Arided, Aridif, HR 7924, HD 197345) on Joutsenen tähdistön kirkkain tähti, vaikka se on tähdistön muita kirkkaita tähtiä huomattavasti kauempana. Sen näennäinen kirkkaus on 1,25, joten se on taivaan 20. kirkkain tähti. Denebin arvioitu absoluuttinen magnitudi on −7,2, joka tekee siitä yhden valovoimaisimmasta tunnetuista ylijättiläistähdistä. Kolmen asteen päässä Denebistä on tunnettu Pohjois-Amerikka-sumu. On esitetty, että juuri Deneb saa sumun loistamaan. Tähden ja sumun keskinäinen välimatka on 70 valovuotta, mutta sumunkin koko on noin 45 valovuotta. Deneb näkyy Suomessa ympäri vuoden, eli se on sirkumpolaarinen, ja se on yksi Kesäkolmion kärkipisteistä yhdessä Altairin ja Vegan kanssa. [1]

Tähden ominaisuuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähden etäisyys on kiistanalainen, sillä hyviä vertailukohtia ei enää näin kaukana ole ja parallaksimenetelmä antaa jo tällä etäisyydellä epätarkkoja arvoja. On kuitenkin arvioitu, että etäisyys olisi noin 1 600–3 200 valovuotta. Koska etäisyyttä ei tiedetä aivan tarkasti, on melkein mahdotonta esittää arvioita Denebin absoluuttisesta kirkkaudesta. Arviot vaihtelevat 60 000-kertaisesta (etäisyydeksi oletettu 1 600 vv) Auringon kirkkaudesta aina neljännesmiljoonaiseen (3 200 vv etäisyysarviona) Auringon kirkkauteen. Jos Deneb sijoitettaisiin aurinkokuntamme keskelle Auringon paikalle, olisi siitä Maahan tuleva valovuo voimakkaampi kuin useimmissa teollisuuden käyttämissä lasereissa. Se säteileekin enemmän valoa yhdessä päivässä kuin Aurinko ehtii säteilemään 140 vuodessa.

Tähden halkaisijaksi on arvioitu noin 160–200 kertaa Auringon halkaisija. Tähden kulmaläpimitta on 2 millikaarisekuntia. Omassa aurinkokunnassamme tähden pinta ulottuisi Maahan asti. Spektriluokaltaan tähti on A2Ia pintalämpötilan ollessa 8 400 K.

Tähden nimi tulee arabiankielisestä sanasta Al Dhanab, joka tarkoittaa ’häntää’. Melkein sama nimi on annettu viidelle muullekin tähdelle; näistä tunnetuimpina Deneb Kaitos Valaassa ja Denebola Leijonassa. [2]

  1. Deneb ursa.fi. Viitattu 30.3.2014.
  2. Deneb: Tail of the Swan Space.com. Viitattu 30.3.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]