Eero Hyvärinen (rovasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eero Hyvärinen

Eero Hyvärinen (1. tammikuuta 1859 Maaninka3. syyskuuta 1931 Karttula) oli suomalainen rovasti, asessori, valtiopäivämies ja kristillinen kirjailija.[1][2]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvärisen vanhemmat olivat työmies, vuokraaja Juho Hyvärinen ja Anna Maria Nivalainen. Hyvärinen oli naimisissa 1882–1922 Anna Josefina Fogmanin (1859–1922) kanssa ja vuodesta 1924 Hanna Adolfina Mannermaan (1877–1952) kanssa. Hyvärinen pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1877 ja suoritti Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon 1879 ja opettajakandidaattitutkinnon 1885. Hyvärinen vihittiin papiksi 1880. Hän valmistui vielä teologian lisensiaatiksi Leipzigin yliopistosta 1899. Hyvärinen toimi Karttulan kirkkoherrana vuodesta 1898 alkaen. Hän sai rovastin arvon 1901. Hyvärinen oli myös lääninrovastina ja tuomiokapitulin asessorina.[1][2]

Hyvärinen oli pappissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1904 ja 1905.[2]

  • Katakombeista Roomassa. Kuopio 1879
  • Käsikirja maaseurakuntiemme pyhäkouluille. Joensuu 1889. (2. painos Kuopio 1890, 5., korj. painos Suomen ew. lut. pyhäkouluyhdistys, 1907.)
  • Suomen lasten kuva-aapinen kotia, pyhä- ja kiertokoulua varten. Joensuu 1889. (2., korjattu painos 1893.)
  • Armonpäätöksestä. Suomalainen teolooginen kirjallisuuden seura, Kuopio 1896.
  • Sotamiehen rukous- ja virsikirja: Sotamiehen ystävien kehotuksesta koottu. Söderström, Porvoo 1898.
  • Johan Tobias Beckin elämäkerta. Otava, Kuopio 1906.
  • Karttulan seurakunta: 150-vuotismuisto 30/6 1913. Kuopio 1913.
  • Kertomus Suomen evankelisluterilaisen kirkon tilasta vuosilta 1908–1912. Seitsemättä yleistä kirkolliskokousta varten piispankokoukselta toimeksi saaneena Eero Hyvärinen. Kuopio 1913
  • Kuopion pipliaseura 10/4 1818 — 10/4 1918. Muistot kokosi Eero Hyvärinen. Kuopion pipliaseura, Kuopio 1918.
  • Uuden testamentin selitysteos. 1 nide. Toimittajat J. A. Mannermaa, Eero Hyvärinen, G. A. Heman. WSOY 1916–1920.
  • Uuden testamentin selitysteos. 2 nide: Apostolien teot ja kirjeitä. Toimittajat J. A. Mannermaa ja Eero Hyvärinen. WSOY 1920–1926. (Hyvärinen kirjoitti Roomalaiskirjeen selityksen.)
  • Uuden testamentin selitysteos. 3 nide: Kirjeitä, Ilmestyskirja sekä kirjoitelmat Paavalista ja Uudentestamentin tekstilähteistä. Toimittajat J. A. Mannermaa ja Eero Hyvärinen. WSOY 1928–1929.
  • Eucharius Kündig: Kokemuksia sairas- ja kuolemavuoteilta: Lisää käytölliseen jumaluus-oppiin. Viidennestä saksankielisestä painoksesta suomentanut Eero Hyvärinen. Olan, Tampere 1888.
  • Karl Lechler: Kasteenliiton uudistus ja ensi käynti Herran p. ehtoollisella. WSOY 1890.
  • Lastenpostilla eli Kaikkien sunnuntai- ja juhlapäiwien 1:sen wuosikerran ewankeliumitekstien lyhyt ja yksinkertainen selitys kysymyksissä ja wastauksissa. Saksalaisesta alkuteoksesta muodosteli Gustaf Flyborg. Toisesta ruotsalaisesta painoksesta suomentanut Eero Hyvärinen. Werner Söderström, Porvoo 1894.
  • Evankeelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat 1: Augsburgin tunnustus. Alkukielestä suomentanut Eero Hyvärinen. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 3. Helsinki 1907.
  • T:ri Martti Lutherin rukouskirjanen: Koottu hänen omista henkilohdutus- ja elämänrikkaista sanoistaan. Saksankielestä suomensi Eero Hywärinen. WSOY 1908.
  1. a b Hyvärinen, Eero. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. a b c Hyvärinen, Eero Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. Viitattu 10.1.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]