Etelä-Karjalan maakunnan kuntien vaakunat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etelä-Karjalan maakunta

Punaisessa kentässä alainen aaltokoroinen hopeinen hirsi; yllä kaksi toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea, haarniskoitu pitelee miekkaa ja vasen, rengaspanssarin peittämä paljaassa kädessä käyrää sapelia; kaikki hopeaa, paitsi aseiden kahvat ja haarniskan liitosvanteet kultaa; alla musta tyviö.

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Imatra

Punaisessa kentässä kolme pystyasentoon asetettua kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista nuolenmuotoista kultakärkistä hopeasalamaa.

Olof Eriksson, 25. lokakuuta 1960

Lappeenranta

Hopeakentässä luonnonvärinen metsäläinen, pidellen maahan laskettua nuijaa, seisomassa vihreällä maalla. Otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen), 29. joulukuuta 1954

Lemi

Kilpi aaltokoroisesti vastalohkoinen, punahopeinen; punaisessa kentässä hopeinen, kultaemiöinen perunankukka.

Gustaf von Numers, 16. toukokuuta 1962

Luumäki

Kultakentässä honka, jonka rungon oikealla puolella punavaruksinen karjunpää, vasemmalla puolella viisisakarainen vallitus; kaikki mustaa.

Gustaf von Numers, 30. huhtikuuta 1951

Parikkala

Hopeisella kilvellä musta linnakekoroinen vastapieli ja kolme punaista pykäläristiä paaluttain.

Seppo Siitonen, 1. tammikuuta 2005

Rautjärvi

Sinisessä kentässä hopeinen raudanmerkki, jonka yläpuolella hopeinen, kuusikoroinen lakio.

Erkki Paakkinen, 26. kesäkuuta 1961

Ruokolahti

Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta nousee kolme järviruokoa; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers, 11. syyskuuta 1951

Savitaipale

Mustassa kentässä sorkka-aura ja sen yläpuolella vallikoroinen lakio, kaikki kultaa.

Viljo Savikurki, 3. maaliskuuta 1953

Taipalsaari

Punaisessa kentässä aaltokoroisen tyviön yläpuolella tervahöyry; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 20. toukokuuta 1959

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Joutseno (1951–2008)

Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen joutsen siivet koholla uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä, jossa musta aaltokoroinen hirsi.

Gustaf von Numers, 2. tammikuuta 1951

Lappee (1953–1966)

Puna-mustahalkoisessa kilvessä oikealle katsova P. Laurentius pitäen oikeassa kädessään kohotettuna halstaria ja vasemmassa kultarahoja; kaikki muu hopeaa.

Olof Eriksson, 4. helmikuuta 1953

Lauritsala (1952–1966)

Hopeakilvessä punainen varppivene.

J. Hänninen, 5. elokuuta 1952

Nuijamaa (1960–1988)

Hopeakentässä esiin työntyvä, kultakyntinen, musta karhun kämmen, joka pitää punaista nuijaa.

Gustaf von Numers, 24. maaliskuuta 1960

Parikkala (1956–2004)

Mustassa kentässä uiva punavaruksinen hopeasiika, saatteena kolme hopeista pykäläristiä, kaksi siian ylä- ja yksi alapuolella.

Aarno Karimo ja Ahti Hammar, 14. marraskuuta 1956

Saari (1959–2004)

Sinisessä kentässä hopeinen varreton puulapio kärki alaspäin. Saatteena lakioittain kolme hopeista apilanlehteä.

Erkki Paakkinen, 20. toukokuuta 1959

Simpele (1955–1972)

Punaisessa kentässä yläreunaltaan sakarakoroinen kaarihirsi, saatteena kolme apilanlehteä, kaksi hirren yläpuolella, yksi alapuolella; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar, 25. toukokuuta 1955

Suomenniemi (1961–2012)

Hopeakentässä oikealle suunnatussa sinisessä kärjessä kultainen käki.

Ahti Hammar, 21. huhtikuuta 1961

Uukuniemi (1969–2004)

Punaisessa kentässä hopeinen vasensäde.

Pirkko Hyvärinen, 20. tammikuuta 1969

Ylämaa (1964–2009)

Vihreässä kentässä havukoroinen hopealakio.

Olof Eriksson, 21. elokuuta 1964