Eurooppalainen kielitaidon viitekehys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eurooppalainen kielitaidon viitekehys[1] (engl. Common European Framework of Reference for Languages; käytössä ainakin suomenkiel. lyhenne EVK[2] sekä engl.kiel. lyhenteet CEFR, CEF ja CEFRL) on ohjeistus, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja helpottaa saavutetun kielitaidon kuvailemista ja määrittelemistä. Ohjeistus luokittelee kielitaidon kolmeen pääviitetasoon (A–C), joista jokainen puolestaan jakautuu kahteen alatasoon (A1, A2, B1 jne.). Tasoista A1 (breakthrough) on matalin.

Viitekehyksen loi Euroopan neuvosto osana Language Learning for European Citizenship ‑hanketta vuosina 1989–1996. Vuonna 2001 puolestaan Euroopan unionin neuvosto antoi päätöslauselman, joka suositteli CEFR:n käyttämistä.

Paitsi viitekehyksen nimen englanninkielinen lyhenne myös sen suomenkielinen nimitys on vakiintumaton. Nykyään (2019) viralliset tahot käyttävät lisäksi ainakin muotoja Eurooppalainen kielitaidon tason viitekehys[3] ja Eurooppalainen viitekehys[2][4][5].

  1. Kielten taitotasojen kuvaukset (text/html) Aalto-yliopiston verkkosivusto. 27.9.2018. Aalto-yliopisto. Viitattu 28.10.2019.
  2. a b Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko (text/html) Opetushallituksen verkkosivusto. Opetushallitus. Viitattu 28.10.2019.
  3. CEFR – Eurooppalainen kielitaidon tason viitekehys (PDF) 5.6.2018 (muokattu viimeksi). Helsingin yliopiston kielikeskus. Viitattu 28.10.2019.
  4. Eurooppalainen viitekehys (CEFR) (text/html) Lapin yliopiston verkkosivusto. Lapin yliopiston kielikeskus. Viitattu 28.10.2019.
  5. Eurooppalainen viitekehys CEFR (text/html) Oulun yliopiston verkkosivusto. Oulun yliopisto. Arkistoitu 4.9.2020. Viitattu 28.10.2019.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.