Fanjunkarsin torppa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nykyinen Fanjunkars.
Aleksis Kiven ja Charlotta Lönnqvistin muistolaatta Fanjunkarsin pihalla.

Fanjunkarsin torppa oli Siuntiossa sijainnut sotilastorppa, jossa Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kivi asui vuosina 1864–1871 mamselli Charlotta Lönnqvistin luona. Kivi kirjoitti Fanjunkarsissa huomattavan osan tuotannostaan, mukaan lukien pääteoksensa Seitsemän veljestä kolmeen kertaan.[1] Alkuperäinen rakennus on purettu, mutta samalla paikalla on nykyään vuonna 2006 valmistunut kopio siitä.

Lönnqvist oli perinyt Sjundbyn kartanon mailla sijainneen torpan vanhemmiltaan, Jonas ja Maria Lönnqvistiltä. Asiakirjoissa torpan nimi oli Bruses, mutta sitä kutsuttiin Fanjunkarsiksi, sillä Jonas Lönnqvist oli ollut Ruotsin armeijassa lipunkantaja eli faanjunkkari (ruots. fanjunkare). Torppa sijaitsi nykyisen Siuntion kuntakeskuksen, Siuntion asemanseudun alueella Billskogintien ja Kuninkaantien risteyksessä. Rakennus oli torpaksi suuri, sadan neliömetrin kokoinen.[2] Laajennusten jälkeen siihen kuului sali, keittiö, kaksi kamaria ja kaksi eteistä.[1]

Mamselli Lönnqvist kuoli vuonna 1891.[2] Fanjunkarsin torppa toimi myöhemmin yksityisasuntona ja alakouluna. Vuonna 1934 se muutettiin Siuntion kotiseutumuseoksi ja Aleksis Kiven huone entisöitiin 1860-luvun asuun.[3] Vuonna 1944 Fanjunkars jäi Neuvostoliitolle luovutetulle Porkkalan vuokra-alueelle. Poistuessaan suomalaiset jättivät oveen venäjänkielisen vetoomuksen, jossa toivottiin rakennusta pidettävän hyvässä kunnossa sen historiallisen arvon vuoksi. Jossain vaiheessa vuokra-aikana neuvostoliittolaiset kuitenkin purkivat sen kivijalkaa myöten, virallisen selityksen mukaan koska se oli näköesteenä rajavyöhykkeellä. Hirret mahdollisesti kuljetettiin Neuvostoliittoon tai käytettiin polttopuina.[1][2]

Vuonna 2002 Siuntion kunta, seurakunnat, kotiseutuyhdistys ja paikallinen Säästöpankkisäätiö perustivat yhdessä Pro Fanjunkars -säätiön, jonka tarkoituksena oli rakentaa alkuperäiselle paikalle näköiskopio puretusta torpasta. Hanke sai taloudellista tukea muun muassa Suomen Kulttuurirahastolta ja Svenska Kulturfondenilta sekä yksityisiltä lahjoittajilta. Merkittävimmät rahoittajat olivat Säästöpankkisäätiö Siuntio ja Pomoväst. Uusi Fanjunkars rakennettiin talkootyönä vuosina 2003–2006, ja sen vihki pääministeri Matti Vanhanen Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 2006.[4]

  1. a b c Fanjunkarsin historia Fanjunkars. Viitattu 15.3.2013. (arkistolinkki)
  2. a b c Hilkka Toivonen: Charlotta Lönnqvist (Arkistoitu – Internet Archive) Fanjunkars. Viitattu 15.3.2013.
  3. Aleksis Kiveen liittyvät museot[vanhentunut linkki] Aleksis Kivi: Kansalliskirjailia -sivusto. Viitattu 15.3.2013.
  4. Fanjunkars-hanke Fanjunkars. Viitattu 15.3.2013. (Arkistolinkki)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]