Felix Jungell

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Edvard Felix Jungell (3. helmikuuta 1869 Pietarsaari6. huhtikuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, kuplettilaulaja ja lennätinvirkamies.

Jungell opiskeli Vaasan ruotsinkielisessä lyseossa ja suoritti vuonna 1888 lennätintutkinnon Pietarsaaressa. Vuosina 1892–1894 hän opiskeli teatterikoulussa Helsingissä (Dramatiska Föreningens Teaterskola). Valmistuttuaan Jungell muutaman nuoren näyttelijätoverinsa kanssa perusti Svenska Inhemska Teaternin (nykyiseltä nimeltään Åbo Svenska Teater), jossa esityskielenä oli suomenruotsi. Tuohon aikaan oli tapana, että Suomen ruotsinkielisissä teattereissa pääroolit miehitettiin Ruotsista tulleilla näyttelijöillä, sillä suomenruotsia pidettiin rahvaanomaisena ja sopimattomana näyttämöiden kieleksi.

Näyttelijänuransa aikana Felix Jungell esiintyi lukuisissa eri teatteriryhmissä Suomessa ja ulkomaillakin. Pitkäaikaisin kiinnitys hänellä oli Folkteaterniin vuosina 1904–1906.

Felix Jungell esiintyi vuosina 1911–1913 Kämpin talossa sijaitsevassa elokuvateatteri Helikonissa. Siellä hän sai mainetta kuplettilaulajana ja revyyartistina. Jungellin kanssa Helikonissa esiintyi J. Alfred Tanner, joka otti ohjelmistoonsa useita Jungellin kupletteja suomennettuaan ne ensin itselleen sopivaan muotoon.

Felix Jungell ehti elämänsä aikana toimia lukuisissa eri ammateissa: sähköttäjänä, merimiehenä, musisoivana maankiertäjänä, lehtimiehenä, näyttelijänä, etsivänä, kuplettilaulajana, kirjailijana ja sotilaana. Sotilasuraan kuului palvelus Ranskan muukalaislegioonassa Algeriassa ja Madagaskarilla vuosina 1896–1901 sekä osallistuminen Renvallin ja Laitisen johtamalle Petsamon retkelle vuonna 1918.

Epäonnistuneen Petsamon retken jälkeen Jungell oli joitakin kuukausia internoituna Norjassa, minkä jälkeen hän palasi Suomeen ja asettui vaimonsa Ainan kanssa asumaan Kulosaaren huvilakaupunkiin. Elämänsä loppuvuodet Jungell toimi lennätinvirkamiehenä ja siinä ohessa kirjoitti lehtijuttuja ja esiintyi harvakseltaan erilaisissa iltamissa.

Jungell on kertonut seikkailuistaan lukuisissa lehtijutuissa, joita julkaisivat muun muassa Österbottniska Posten, Lördagen ja Lördagens Krönika, sekä pitkälti omaelämäkerrallisessa romaanissa Färder och irrfärder (1909).

Felix Jungell kuoli 1930, ja hänet on haudattu Leposaaren hautausmaalle Kulosaareen.

  • Färder och irrfärder : minnen från ett äfventyrarlif. Söderström, Helsingfors 1909
  • Visor och kupletter. Tekijä, Helsingfors 1913
  • Fyra visor. Helsingfors 1926
  • Ekholm, Elina & Heidi (2023), Parrasvaloista pimentoon : Felix Jungell ja vaihtuvat näyttämöt. Ennora, Helsinki.
Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.