Fredrik Thesleff

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fredrik Thesleff (17. syyskuuta 1859 Viipurin maalaiskunta12. joulukuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thesleffin vanhemmat olivat eversti, valtioneuvos Fredrik Wilhelm Thesleff (1824–1893) ja Olga Maria Thesleff (1830–1893). Hänen nuorempi veljensä oli kasvitieteilijä ja mustalaisten kielen ja tapojen tutkija Arthur Thesleff. Fredrik Thesleff pääsi ylioppilaaksi 1879 Helsingin reaalilyseosta ja valmistui 1884 arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta. Thesleff teki useita opintomatkoja muun muassa Ranskaan, Italiaan ja Venäjälle. Hän toimi Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehtina 1884–1887 ja oli sen jälkeen talonrakennuksen lehtorina Vaasan teollisuuskoulussa 1889–1908. Thesleffillä oli Vaasassa yhteinen arkkitehtitoimisto lääninarkkitehti Waldemar Backmanssonin kanssa ja hän toimi jonkin aikaa myös Vaasan kaupunginarkkitehtina. Thesleffin pääasiassa Viipuriin ja Vaasaan suunnittelemat rakennukset edustivat tyylillisesti uusrenessanssia ja jugendia.[2][3][4][1]

Thesleff on haudattu Hietaniemen vanhalle hautausmaalle.[5]

Pikkupalatsi Tampereella.
  • Punaisenlähteentorin apteekkitalo, Viipuri
  • Konsuli E. Wolffin talo, Linnankatu 1, Viipuri[6]
  • Nya svenska läroverket, Kaisaniemi, Helsinki 1886
  • Raatihuoneenkadun kansakoulu, Vaasa 1890
  • Vaasan Sähkö Oy:n keskusaseman konehalli, Vaasa 1893
  • Pikkupalatsi, Hämeenpuisto, Tampere 1897
  • Pohjolan Viinatehtaan viinapolttajamestareiden asuintalo, Vöyrinkatu 12, Vaasa 1897, nykyisin Wasa Sångargillen Cantare-kulttuuritalo [7]
  • Pohjoisvalli 11, asuintalo, Viipuri 1897, tuhoutunut tulipalossa heinäkuussa 2014 [8]
  • Satamapuiston jugendtyylinen kioski, Vaasa 1900
  • Vaasan Sähkö Oy:n keskusaseman päärakennus, Vaasa 1903
  • Vaasan Osakepankin talo, Vaasa 1904
  • Kurtenia, jugendtyylinen 5-kerroksinen asuintalo, Vaasa 1904–1905[9]
  • Palosaaren kansakoulu, Vaasa 1905