Georg Henrik Lybecker

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Georg Henrik Lybecker (6. syyskuuta 1799 Tuokilan rälssitila, Mietoinen21. maaliskuuta 1885 Prästbackan ratsutila, Askola) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri ja vapaaherra.[1][2]

Lybeckerin vanhemmat olivat majuri, vapaaherra Georg Henrik Lybecker (1765–1828) ja Christina Margareta Blum (1772–1807). Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1815 ja opiskeli sitten aluksi vuodesta 1817 alkaen Haapaniemen suomalaisessa topografikoulussa ja tämän koulun lakkauttamisen jälkeen Suomen kadettikoulussa Haminassa. Lybecker valmistui koulusta 1821 ja hän oli aluksi vänrikkinä palveluksessa keisarin seurueessa ja myöhemmin yleisesikunnassa. Hän osallistui Turkkia vastaan käytyyn sotaan 1828–1829. Lybecker ylennettiin aliluutnantiksi 1825, luutnantiksi 1829, alikapteeniksi 1831, kapteeniksi 1832 ja everstluutnantiksi 1836. Hän oli viimeksi 21. jalkaväkidivisioonan majoitusmestarina Helsingissä 1841–1855. Hänestä tuli eversti 1844 ja hän erosi armeijan palveluksesta kenraalimajurina vuonna 1855.[1]

Lybecker osti eläkkeelle jäätyään Prästbackan ratsutilan Askolasta ja muutti sinne asumaan. Hän osallistui säätyvaltopäiville 1863–1864 aatelissukunsa edustajana.[1]

Lybecker oli naimisissa 1843–1847 raahelaisen kauppaneuvos Zachris Franzénin tyttären Sofia Franzénin kanssa ja heillä oli neljä tytärtä. Lapsista tunnetuin oli runoilija Fanny Lybecker.[1]

  1. a b c d SKS Biografiakeskus : Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917 : Georg Henrik Lybecker
  2. Kotivuori, Yrjö: Georg Henrik Lybecker. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 18.12.2016.