Henrik Fredrik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henrik Fredrik, Walesin prinssi
Henkilötiedot
Syntynyt19. helmikuuta 1594
Stirlingin linna, Stirling, Skotlannin kuningaskunta
Kuollut6. marraskuuta 1612 (18 vuotta)
Lontoo

Henrik Fredrik, Walesin prinssi (engl. Henry Frederick, Prince of Wales; 19. helmikuuta 1594 Stirlingin linna, Stirling, Skotlannin kuningaskunta6. marraskuuta 1612 Lontoo) oli Skotlannin kuningas Jaakko VI:n (myöhemmin Englannin kuningas Jaakko I) ja Anna Tanskalaisen vanhin poika.[1]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruununperijän syntymä aiheutti riemua koko Skotlannissa. Henrik kastettiin 30. elokuuta juhlallisesti. Tuolloin hänet nimitettiin tavan mukaan Rothesayn herttuaksi ja hänelle annettiin arvonimi Great Steward and Prince of Scotland. Poika annettiin John Erskinen, Marin 2. jaarlin, ja tämän äidin Annabell Murray, Marin kreivittären, joka oli itse toiminut kuninkaan holhoojana, huostaan. Järjestely ei miellyttänyt kuningatarta. Kuningas antoi Marille 24. heinäkuuta 1595 määräyksen, jossa hän vaati tätä olemaan luovuttamatta Henrikiä Annalle tai Skotlannin parlamentille, jos kuningas kuolisi. Heinäkuun 1599 tienoilla prinssi asetettiin Adam Newtonin opetettavaksi. Vähän ennen kuningatar Elisabetin kuolemaa paavi Klemens VIII tarjoutui avustamaan kuningas Jaakkoa rahallisesti sillä ehdolla, että Jaakko siirtäisi prinssin koulutuksen hänen vastuulleen. Jaakko kieltäytyi ehdotuksesta. Elisabetin kuoltua Jaakko kirjoitti prinssille, josta oli nyt tullut Cornwallin herttua, kirjeen, jossa hän kehotti prinssiä olemaan muuttumatta "ylpeäksi tai röyhkeäksi, sillä kuninkaan poika ja perillinen olit ennenkin, etkä ole sen enempää nytkään".[1]

Jaakosta tuli Englannin kuningas vuonna 1603, ja hänen perheensä muutti etelään. Kuningatar ei halunnut menettää mahdollisesti viimeistä tilaisuuttaan saada prinssi pois Marin suvun käsistä, ja matkusti Stirlingiin ottaakseen prinssin mukanaan Englantiin. Suvun asiamiehet, jotka olivat tietoisia kuninkaan Marille aiemmin antamasta valtuutuksesta, kieltäytyivät jyrkästi hänen pyynnöstään. Marin kreivitär sai luvan viedä Henrikin Edinburghiin, ja 1. kesäkuuta Anna ja Henrik lähtivät Englantiin, ja kuun viimeisenä päivänä he saapuivat Windsoriin. Pyhän Yrjön juhlassa Windsorissa 2. heinäkuuta prinssille annettiin sukkanauharitarin arvo. Ruton leviämisen vuoksi prinssi siirrettiin samassa kuussa asumaan Windsorista Oatlandsiin, Surreyyn. Hän asui toisinaan myös Hampton Courtin palatsissa. Vuonna 1604 kuningattaren aloitteesta ehdotettiin prinssin avioliittoa Espanjan kuningas Filip III:n vanhimman tyttären ja Espanjan kruununperijättären Annan kanssa. Espanjan kuningas kuitenkin vaati, että prinssi lähetettäisiin Espanjaan, jossa hänet kasvatettaisiin katolilaiseksi, ja neuvottelut osoittautuivat turhiksi. Neuvotteluja jatkettiin turhaan uudelleen vuosina 1605 ja 1607. Elokuussa 1605 prinssi kirjoittautui sisään Oxfordin yliopiston Magdalen Collegeen. Hän piti kuitenkin enemmän urheiluharrastuksista, muun muassa ratsastuksesta, tenniksestä ja golfista, kuin opiskelusta. Hän oli erityisen kiinnostunut sekä meri- että sotilasasioista ja pyrki perusteellisesti hallitsemaan sotataidon kaikki osa-alueet. Prinssi oli hyvin säädyllinen käytökseltään ja osallistui säännöllisesti julkisiin jumalanpalveluksiin.[1]

4. kesäkuuta 1610 Henrikistä tehtiin Chesterin jaarli ja Walesin prinssi, minkä jälkeen hän piti hovia St Jamesin palatsissa, joka oli varattu hänen asuinpaikakseen. Siellä kävi pian paljon enemmän ihmisiä kuin hänen isänsä luona, jonka sanotaan huudahtaneen kiukkuisesti poikansa suosioon viitaten: "Hautaako hän minut elävältä?". 10. lokakuuta 1612 Henrik sairastui vakavasti. Sairastumisen jälkeenkin hän pelasi tennistä kylmällä säällä riittämättömässä vaatetuksessa ja lopulta menehtyi 6. marraskuuta. Lupaavan ja suositun kruununperijän äkillinen sairastuminen ja kuolema aiheutti syvän surun koko kuningaskunnassa ja innoitti poikkeuksellisen suuren määrän elegioita ja valituslauluja. Hänen tittelinsä siirtyivät hänen nuoremmalle veljelleen (myöhemmin Kaarle I), joka oli elänyt hänen varjossaan.[1]

  1. a b c d Henry Frederick (1594-1612) Dictionary of national biography. 1885–1900. Viitattu 26.10.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]