Hostinsara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hostinsara
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Alaheimo: Cyperoideae
Tribus: Cariceae[1]
Suku: Sarat Carex
Laji: hostiana
Kaksiosainen nimi

Carex hostiana
DC.

Synonyymit
  • Carex hornschuchiana Hoppe
Katso myös

  Hostinsara Wikispeciesissä
  Hostinsara Commonsissa

Hostinsara (Carex hostiana, syn. C. hornschuchiana) on suurimmassa osassa Eurooppaa tavattava lettosoiden sarakasvilaji. Suomessa lajia kasvaa ainoastaan Ahvenanmaalla. Hostinsara on määritelty Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hostinsara on löyhästi mätästävä tai yksittäisversoinen ja kasvaa 15–50 cm korkeaksi. Juurakko on suikerteleva. Sen varret ovat pystyjä, hoikkia ja varsien tyvitupet vaaleanruskeita. Vaalean- tai harmahtavanvihreät lehdet ovat vartta lyhyempiä, 2–5 mm leveitä ja litteitä. Alimman tähkän kapea tukilehti on tähkäänsä pidempi. Hedetähkä on selväperäinen. Emitähkiä on 1–3 kappaletta ja ne ovat tavallisesti pitkävälisiä, munanmuotoisia ja etenkin alin emitähkä pitkäperäinen. Ruskeat tähkäsuomut ovat suippoja, odattomia ja leveälti kalvolaitaisia. Munanmuotoiset pullakot ovat sirottavia, pitkäsuippuisia ja selväsuonisia. Väriltään ne ovat himmeän kellan- tai ruskeanvihreitä. Suuota on pitkä, suora, karhea ja syvään lovikärkinen. Hostinsara kukkii kesäkuussa.[2]

Muista Suomessa tavattavista saralajeista hostinsara muistuttaa eniten välisaraa (C. distans).[3]

Hostinsara kuuluu hankalasti määriteltävään keltasararyhmään, jonka lajit risteytyvät hyvin herkästi keskenään. Suomessa tähän ryhmään kuuluvat hostinsaran lisäksi keltasara (C. flava), etelännokkasara (C. lepidocarpa subsp. lepidocarpa), kuusamonnokkasara (C. lepidocarpa subsp. jemtlandica), ristasara eli lännenhernesara (C. demissa) ja hernesara (C. viridula). Risteymiä tavataan hyvin usein lajien yhteisillä kasvupaikoilla.[4][3]

Hostinsaralla voi esiintyä harvinaista hostinsarannoki (Anthracoidea hostianae) -nokisientä.[5]

Hostinsaraa tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa pohjois-, etelä- ja itälaitoja lukuun ottamatta. Euroopan ulkopuolella lajia tavataan ainoastaan Kanadassa ja Turkissa. Suomessa hostinsaraa kasvaa nykyään ainoastaan Ahvenanmaalla, jossa se yhä on luonnontilaisilla lettosoilla jopa yleinen. Runsaimmat esiintymät ovat Eckerön, Hammarlandin ja Jomalan kunnissa.[3] Manner-Suomesta lajia ei nykyään tunneta, mutta lajista on tiedossa muutama havainto 1800-luvulta Varsinais-Suomesta, Keski-Pohjanmaalta sekä Länsi-Lapista Tornionjokilaaksosta.[6]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hostinsaraa kasvaa lettosoilla, kosteilla niityillä ja joskus myös merenrannoilla. Laji on kalkinvaatija. Suurin uhka hostinsaralle on soiden ojitus ja pellonraivaus. Niittyjen umpeenkasvu perinteisen laidunnuksen loputtua uhkaa lajin kasvupaikkoja niityillä.[2][3]

  • Pykälä, Juha: Hostinsara. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 99.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  1. Stevens, P. F.: Cyperaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 29.3.2021. (englanniksi)
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 562.
  3. a b c d Pykälä 1997, s. 99.
  4. Retkeilykasvio 1998, s. 562–564.
  5. Pykälä, J., Salo, V. & Toivonen, H.: On the ecology and distribution of Anthracoidea hostianae (Ustilaginales) Annales Botanici Fennici. 1989. Viitattu 5.1.2017. (englanniksi)
  6. Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.Kasviatlas 2008: Hostinsaran levinneisyys Suomessa Viitattu 17.12.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]