Hugo Sperrle

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hugo Sperrle vuonna 1942.

Hugo Sperrle (7. helmikuuta 1885 Ludwigsburg, Baden-Württemberg, Saksa2. huhtikuuta 1953 München, Baijeri, Saksa) oli Saksan ilmavoimien Luftwaffen sotamarsalkka toisen maailmansodan aikana. Sperrle komensi saksalaista Kondorilegioonaa Espanjan sisällissodassa 1936–1937.

Sperrle syntyi panimonomistajan perheeseen 1885. Hän värväytyi Saksan keisarikunnan armeijaan upseerioppilaana 1903, ja hänet ylennettiin vänrikiksi seuraavan vuoden helmikuussa. Lokakuussa hänestä tuli luutnantti. Hän palveli 126. jalkaväkirykmentissä, kunnes hän sai lokakuussa 1913 siirron sotakorkeakoulun lentokurssille. Hänestä tuli vasta perustettujen ilmavoimien ensimmäisiä upseereja.[1]

Ensimmäinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Sperrle oli yliluutnantti. Sodan alussa hän lensi tiedustelukoneilla, ja joulukuussa 1915 hänestä tuli 42. kenttälentopataljoonan komentaja. Helmikuussa 1916 hän joutui tekemään pakkolaskun, jossa hän loukkaantui. Kahden sairaalakuukauden hän palasi palvelukseen ja vietti sodan loppuajan eri lentoyksiköiden komentajana. Juuri ennen sodan loppumista hänestä tuli Kölnin lentotiedustelukoulun johtaja.[1]

Sotien välinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sperrle jäi palvelemaan Versailles’n rauhansopimuksen mukaisesti kutistettuun armeijaan. Ilmavoimien lakkauttamisen jälkeen hän palveli komentajana maavoimien pienissä lento-osastoissa. Hän osallistui myös oikeistolaisten Freikorps-joukkojen toimintaan sodan jälkeen. Kun Hermann Göring perusti Luftwaffen uudestaan 1934, everstiksi ylennyt Sperrle liittyi siihen. Hänen uransa oli natsivallan aikana nousujohteista, ja hän yleni ilmavoimien kenraalimajuriksi 1935.

Kondorilegioona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Legion Condor

Espanjan sisällissota syttyi 1936. Kenraali Francisco Francon johtamat kansallismieliset kapinoivat vasemmistojohtoista vapailla vaaleilla valittua tasavaltaa vastaan. Adolf Hitler halusi auttaa Francoa ja lähetti vapaaehtoisista kootun Kondorilegioonan taistelemaan Espanjaan Francon joukkojen puolelle. Sperrle toimi saksalaisten joukkojen komentajana.

Legioonan ensimmäiset yksiköt saapuivat maahan elokuussa, ja vuoden lopulla siihen kuului sata lentokonetta ja yli 5 000 miestä. Ensimmäiset koneet olivat vanhentuneita, mutta Sperrle vaati uudempaa kalustoa. Hänelle lähetettiinkin Heinkel He 111 ja Junkers Ju 87 Stuka -pommikoneita ja Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiä. Sodan aikana Kondorilegioonassa palveli noin 19 000 saksalaista. Näin Saksan uusi armeija keräsi taistelukokemusta ja sai kokeilla taktiikoita, jotka myöhemmin toimivat salamasodassa.[2] Kondorilegioona syyllistyi sotarikokseen, kun se 26. huhtikuuta 1937 pommitti siviilikohdetta, tasavaltalaisten alueella sijainnutta pientä Guernican kaupunkia.

Franco voitti sodan pitkälti saksalaisten ja italialaisten joukkojen tuella 1937. Sperrlen joukot palasivat kotimaahansa sankareina. Sperrle ylennettiin täydeksi ilmavoimien kenraaliksi (saks. General der Flieger) marraskuussa 1937[1]

Toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sikaria polttelevat Sperrle ja Göring nauttimassa kahvia vallatussa Ranskassa.

Sota syttyi Saksan hyökättyä Puolaan 1. syyskuuta 1939. Sperrle toimi tuolloin länteen sijoitetun 3. ilma-armeijan komentajana (saks. Luftflotte 3). Vuodesta 1940 hän oli Luftwaffen toiminnasta lännessä vastaava komentaja. Ranskan valtauksen jälkeen Sperrle ylennettiin sotamarsalkaksi.

Kun taistelu Britanniasta käynnistyi kesällä 1940, Sperrle vastusti valtakunnanmarsalkka Göringin päätöstä siirtyä pommittamaan kaupunkeja lentokenttien ja muiden ilmapuolustuskohteiden sijasta. Hänen mukaansa Britannian Kuninkaalliset ilmavoimat pystyisivät korvaamaan tappionsa heti, kun niille annettaisiin mahdollisuus. Göring ei välittänyt varoituksesta, joten historia todisti Sperrlen olleen oikeassa.

Sperrle toimi lännen ilmajoukkojen komentajana aina Normandian maihinnousuun saakka. Keväällä 1944 ennen maihinnousua Ranskan vastarintaliike teki saksalaisia vastaan useita pieniä mutta häiritseviä iskuja. Sperrle antoi tuolloin niin sanotun Sperrle-käskyn, joka mahdollisti kovat vastatoimet vastarintaliikkeen partisaaneja ja tukijoita vastaan.[3] Saksalaiset kostivat ranskalaispartisaanien vastatoimet usein myös summittaisesti ja julmasti iskujen tapahtuma-alueen siviiliväestöä vastaan. Ehkä kuuluisin näistä kostoiskuista suuntautui Oradour-sur-Glaneen.

Kun liittoutuneiden maihinnousujoukot rantautuivat Ranskaan kesäkuussa 1944, Sperrleä vaadittiin tekemään sata ilmaiskua vihollisen maihinnousujoukkoja vastaan. Lännestä oli kuitenkin siirretty kalustoa ja miehiä itärintamalle. Luftwaffe joutui taistelemaan vähällä materiaalilla ja miehistöllä vihollisen invaasio-osastoa vastaan. Sperrle ei kyennyt vastustamaan vihollisten ilmaoperaatioita eikä myöskään häiritsemään sen maajoukkoja. Elokuussa 1944 hänet siirrettiin odottamaan komentajuutta ilmavoimien Führer-reserviin.[1] Hän ei saanut enää komentajuuksia sodan aikana.

Sperrle ei ole toisen maailmansodan maineikkaampia kenraaleja. Hän noudatti saamiaan käskyjä kirjaimellisesti. Komentajana hän ei ollut erityisen kekseliäs ja uuttaluova, vaan mielikuvitukseton ja jäykkä. Hän oli Göringin tukija, kun tämä kävi kamppailua ilmavoimien komentajuudesta Erhard Milchiä vastaan. Tämä seikka auttoi häntä pysymään johdossa natsien hierarkiassa aina Normandian maihinnousuun saakka. Göringin lailla Sperrle nautti ylellisyydestä ja uhkapeleistä, ja hän valitsi itselleen aina hienoimmat asunnot. Hänen suurimmaksi sota-ansiokseen jäi Kondorilegioonan johtaminen Espanjan sisällissodassa.[4]

Hugo Sperrle Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynneissä toisen maailmansodan jälkeen.

Sodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittoutuneet vangitsivat Sperrlen, ja häntä syytettiin sotarikoksista Nürnbergin oikeudenkäynneissä.[5] Hänet vapautettiin syytteistä ja hän pääsi vankilasta vuonna 1948. Sperrle kuoli 1953.[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]