Ihmisen Poika

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Ihmisen Poikaa kristinuskon käsitteenä. Mike Pohjolan samannimisestä romaanista ja Yön samannimisestä kappaleesta on oma artikkelinsa.

Ihmisen Poika on Raamatussa esiintyvä ilmaus, jota Jeesus käytti puhuessaan itsestään. Hänen juutalaisille kuulijoilleen ilmaus liittyi messiaan tulemiseen aikojen lopulla.

Traditio ennen Jeesusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhassa testamentissa esiintyvät heprean kielen sanaparit בן–אדם [ben-'adam] ja בן–אנוש [ben-'enosh], jotka molemmat tarkoittavat sananmukaisesti "ihmisen poika". Perusmerkityksessään ilmaus tarkoittaa yleisesti ihmistä, ja suomennetaan "ihmislapsi" esimerkiksi Psalmin 8 jakeessa 4 ותחסרהו מעט מאלהים וכבוד והדר תעטרהו׃ Mikä on ihminen että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? Jo ennen Jeesuksen aikaa oli juutalaisten apokalyptisessä kirjallisuudessa muodostunut näkemys "Ihmisen Pojasta" (määrätyssä muodossa), eskatologisena hahmona, jonka oli määrä toimia välittäjänä Jumalan ja ihmisen välillä lopun aikoina. Näkemyksen raamatullisena perustana pidetään yleisimmin Danielin kirjan kuvausta siitä, kuinka Ihmisen Poika asetetaan valtaistuimelle ja kuinka hänelle annetaan ikuinen kuninkuus.

Uusi testamentti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudessa testamentissa Jeesus puhui itsestään usein kolmannessa persoonassa käyttäen ilmausta "Ihmisen Poika" (kreikankielisessä alkutekstissä ho hyios tū antrōpū). Näin Jeesus julisti olevansa juutalaisten odottama Pelastaja, Messias. Jeesus sanoi muun muassa että Ihmisen Pojalla on valta antaa syntejä anteeksi (Mark 2:10), Ihmisen Poika on sapatinkin herra (Mark 2:28) ja että Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan kadonneita (Luuk 19:10), sekä ettei Ihmisen Pojalla ole mihin päänsä kallistaisi. (Luuk 9:58). Jeesus sanoo myös Ihmisen Pojasta lopun aikoihin viitaten, että "silloin taivaalle ilmestyy Ihmisen Pojan merkki. Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Suuren torven soidessa hän lähettää enkelinsä neljälle ilmansuunnalle kokoamaan kaikkialta, maan kaikista ääristä ne, jotka hän on valinnut (Matteus 24:30–34).

Heprealaiskirjeessä psalmin 8 kuvaus ihmisen pojasta tulkitaan ennustukseksi Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta (Hepr 2:6-9):

" -- Mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi [ihmisen poika] !
Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Lyhyeksi aikaa sinä asetit hänet enkeleitä alemmaksi,
mutta sitten seppelöit hänet kirkkaudella ja kunnialla,
panit kaiken hänen valtansa alle.
...tuo 'lyhyeksi aikaa enkeleitä alemmaksi asetettu', Jeesus, on kuoleman tuskat kärsittyään 'seppelöity kirkkaudella ja kunnialla'."

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]