Iktyologia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erilaisia luukaloja: 1) kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), 2) skorpionikala (Pontinus nematophthalmus), 3) avoselkälosserokala (Aracana aurita), 4) panssarikurnusimppu (Peristedion gracile)

Iktyologia eli kalatiede on tiede, joka tutkii kaloja. Tieteenala voidaan jakaa edelleen kalaryhmien mukaisiin erikoisaloihin. Iktyologia on merkittävä tiede biologian sisällä, sillä kaloilla on ollut keskeinen asema kaikkien selkärankaisten eläinten evoluutiossa. Iktyologian "isänä" pidetään ruotsalaista Peter Artedia.

Kalojen pääryhmien mukaan iktyologia voidaan jakaa luukalojen (Osteichthyes), rustokalojen (Chondrichthyes) ja leuattomien kalojen (Agnatha) tutkimukseen. Vaikka todennäköisesti suurin osa nykyisin elävistä kalalajeista on jo löydetty ja kuvattu, tiedeyhteisö on vielä 2000-luvullakin vahvistanut kuvauksen ja luokituksen 100–300 uudelle kalalajille vuosittain.[1][2] Iktyologisessa tiedossamme arvioidaankin yhä olevan varsin suuria aukkoja.[1] Kansainvälisen konsortion ylläpitämän FishBase-tietokannan mukaan vuoden 2020 joulukuuhun mennessä oli kuvattu 34 500 kalalajia.[3] Kalalajeja tunnetaan enemmän kuin kaikkien muiden selkärankaisten eläinten (sammakkoeläimet, matelijat, nisäkkäät ja linnut) lajeja yhteensä.

Yleisten biologian osa-alueiden lisäksi iktyologialla on liittymiä erityisesti meribiologian, limnologian ja kalataloustieteeseen tieteenaloihin.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]