Izmail Sreznevski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Izmail Sreznevski.

Izmail Ivanovitš Sreznevski (ven. Измаил Иванович Срезневский; 13. kesäkuuta 1812 Jaroslavl21. helmikuuta 1880 Pietari)[1] oli venäläinen kielitieteilijä ja slavisti. Hän tutki venäjän kielen varhaishistoriaa, mutta hänen eräillä töillään oli merkittävä vaikutus myös ukrainalaisten kansallisen identiteetin muotoutumiseen.

Sreznevski opiskeli valtiotiedettä Harkovan yliopistossa ja oli nuoruudessaan 1830-luvulla keskeisiä henkilöitä ”Harkovan romantiikaksi” kutsutussa varhaisessa akateemisessa kiinnostuksessa ukrainalaiseen kulttuuriin. Hän perehtyi slavistiikkaan ja julkaisi vuonna 1832 kokoelman keräämiään slovakialaisia kansanlauluja. Vuosina 1833–1838 hän julkaisi kokoelman Zaporožskaja starina (”Zaporožjen muinaisuus”), joka sisälsi hänen keräämäänsä Zaporožjen kasakoiden muinaisesta elämästä kertovaa kansanrunoutta selityksineen.[1][2] Tässä teoksessa kuvattiin ensimmäisen kerran ukrainalaisia venäläisistä erillisenä kansakuntana. Teos sai ilmestyessään innostuneen vastaanoton, mutta 1870-luvulla suurin osa sen sisältämistä väitetysti vanhoista kansanrunoista osoitettiin nykyaikaisiksi väärennöksiksi. Sreznevski itse siirsi myöhemmin huomionsa venäjän kieleen ja luopui ukrainalaismielisyydestään.[3]

Sreznevski oli slaavilaisen filologian professorina Harkovan yliopistossa vuosina 1842–1846 ja Pietarin yliopistossa vuodesta 1847 kuolemaansa asti. Vuodesta 1854 hän oli myös Venäjän tiedeakatemian jäsen ja toimitti tiedeakatemian kielitieteellistä lehteä, jossa hän julkaisi monia merkittäviä muinaiskirkkoslaavin ja muinaisvenäjän historiaan liittyneitä alkuperäislähteitä. Sreznevksin selvitys Mysli ob istorii russkogo jazyka (1849) oli merkkipaalu venäjän kielen historian tutkimuksessa.[1][2] Ukrainan kieltä hän piti useimpien aikalaistensa tavoin vain venäjän kielen murteena. Hänen tutkimuksensa toimivat pohjana nykyään kiistellylle teorialle kantavenäjän kielestä, josta nykyinen venäjä ja ukraina olisivat suhteellisen myöhään erkaantuneet.[1] Sreznevski kokosi aineistoa suureen muinaisvenäjän sanakirjaan, jota alettiin julkaista 1890-luvulla.[2]

Sreznevskin tunnettuja oppilaita olivat muun muassa Vladimir Lamanski, Aleksandr Pypin, Anton Budilovitš ja Vikenti Makušev.[2]

  1. a b c d Oleksa Horbach: Sreznevsky, Izmail (englanniksi) Encyclopedia of Ukraine (1993), Internet Encyclopedia of Ukraine, Canadian Institute of Ukrainian Studies, Albertan yliopisto. Viitattu 15.1.2018.
  2. a b c d Nordisk familjebok (1917), s. 859 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 15.1.2018.
  3. Johannes Remy: Ukrainan historia, s. 80. Gaudeamus, Helsinki 2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]