Jalmari Vuolle-Apiala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jalmari Vuolle-Apiala (10. lokakuuta 1876 Jämsä28. maaliskuuta 1960 Helsinki[1]) oli suomalainen insinööri, lakineuvos ja filosofian, valtiotieteen ja lakitieteen tohtori.[2][3]

Vuolle-Apialan vanhemmat olivat nahkuri, nahkatehtailija Kustaa Adolf Lindeman ja Karoliina Joonaantytär Manula (Kurra). Hänen veljiään olivat teollisuusneuvos Kustaa Vuolle-Apiala (1873–1959), tehtailija Joonas Vuolle-Apiala (1874–1930) ja Suomen sisällissodassa valkoisten puolella kaatunut entinen Venäjän armeijan luutnantti Aleksi (Ali) Vuolle-Apiala (1889–1918).[4]

Jalmari Vuolle-Apiala valmistui insinööriksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1907. Hän oli ensimmäinen insinööri joka oli suorittanut kaikki tutkintonsa suomen kielellä.[5] Hän lähti sitten opiskelemaan Saksaan ja valmistui valtiotieteen tohtoriksi Würzburgin yliopistosta 1911.[6] Hän suoritti vielä Saksassa filosofian tohtorin tutkinnon Heidelbergin yliopistossa 1912 ja molempien oikeuksien tohtoritutkinnon Berliinin yliopistossa 1913.[7] Vuolle-Apiala lähetti 3. syyskuuta 1912 Heidelbergistä Saksasta kirjeen Suomen kenraalikuvernöörille Frans Seynille. Kirjeessään hän ilmaisi tukensa Suomessa harjoitetulle venäläistämispolitiikalle ja tarjoutui vastaanottamaan senaattorin viran Suomen senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunnassa. Helmikuussa 1915 Vuolle-Apialasta tuli senaatin lakineuvoston vt. nuorempi lakineuvos ja marraskuussa 1915 hänet nimitettiin vakinaiseksi lakineuvokseksi. Senaatti erotti Vuolle-Apialan tästä virasta kesäkuussa 1917 eikä Vuolle-Apialan kenraalikuvernöörille osoittama valitus muuttanut asiaa.[3]

Vuonna 1918 Suomen sisällissodan aikana Vuolle-Apiala matkusti punaisilta saamansa valtakirjan avulla Pietarin ja Helsingin välillä, kävi kauppaa ja toi myös aseita Keski-Suomeen valkoisille joukoille. [8]

Lokakuussa 1919 Vuolle-Apiala haastoi Kustannusosakeyhtiö Kirjan toimitusjohtajan Eino Railon ja kirjailija Kyösti Wilkunan oikeuteen herjauksesta sen johdosta että Vuolle-Apialaa oli Wilkunan kirjoittamassa teoksessa Kahdeksan kuukautta Spalernajassa kuvattu venäläisten yhteistoimintamieheksi.[9][10] Toukokuussa 1920 Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi päätöksessään Vuolle-Apialan kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti hänet maksamaan Railon ja Wilkunan oikeudenkäyntikulut. [11]

Jalmari Vuolle-Apiala oli vuoteen 1925 saakka Osakeyhtiö Nahkan toimitusjohtajana ja sen jälkeen Helsingin Vuotaliikkeen toimitusjohtajana. [12][13][14]

  • Die Finanzen des Grossfürstentums Finnland : die Einnahmen und Ausgaben in ihren Hauptzügen ; Inaugural-Dissertation zur Erlangung der Doktorwürde der Hohen Philosophischen Fakultät der Grossherzoglich Badischen Ruprecht-Karls-Universität zu Heidelberg. Heidelberg 1912
  • Die Entwicklung der Verfassung Finlands bis zum Regierungsantritt Nikolaus' II ; Inaugural-Dissertation der Hohen Rechts- und Staatswissenschaftlichen Fakultät der Kgl. Bayer. Julius Maximilians-Universität Würzburg zur Erlangung der Staatswissenschaftlichen Doktorwürde (Dr. rer. pol.). Heidelberg 1912
  • Landtagsordnung und Wahlgesetz für das Grossfürstentum Finnland vom 20 Juli 1906 ; herausgegeben von J:ri Vuolle-Apiala. J. Hörning, Heidelberg 1913
  • Das politische Wahlrecht des Grossfürstentums Finnland. Heidelberg 1915
  • Senaatti on minut laittomasti erottanut virastani. Tekijä, Helsinki 1917
  1. Lakit. tri Jalmari Vuolle-Apiala kuollut. Uusi Suomi, 6.4.1960, s. 12.
  2. Syntymävuositieto The Online Books Page
  3. a b Lakineuvos Vuolle-Apialan juttu kirjailija Kyösti Vilkunaa ja johtaja Eino Railoa vastaa, Iltalehti, 25.02.1920, nro 46, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. Suomen sotasurmat 1914-1922 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Ensimmäinen insinööritutkinto suomen kielellä, Uusi Aura, 04.06.1907, nro 125, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. Suomalainen suorittanut tohtoritutkinnon ulkomailla, Rauman Lehti, 21.02.1911, nro 21, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  7. Ennätys, Keski-Suomen Sanomat, 09.08.1913, nro 92, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  8. Jukka Rislakki : Kauhun aika - nejä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918, uudistettu ja laajennettu laitos, Ajatus kirjat, Helsinki 2007, s. 24, kirjassa käytetty hänestä etunimeä Ilmari.
  9. Huomattava oikeudenkäynti tulossa, Liitto, 21.10.1919, nro 242, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  10. Herra Jalmari Vuolle-Apialan kanne herjauksesta kirjailija Kyösti Wilkunaa vastaan, Karjala, 15.01.1920, nro 11, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  11. Insin. Vuolle-Apialan kunnianloukkausjuttu, Savonmaa, 06.05.1920, nro 50, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  12. Kauppalehden protestilista, 24.02.1925, nro 9, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  13. Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, 01.01.1926, s. 638, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  14. Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, 01.01.1928, s. 498, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]