Jo-Wilfried Tsonga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jo-Wilfried Tsonga
Henkilötiedot
Syntynyt17. huhtikuuta 1985 (ikä 39)
Kansalaisuus  Ranska
Tennispelaaja
Pituus 188 cm
Paino 91 kg
Kätisyys oikea
Ammattilaisena 2004–
Palkintorahat 22 452 049 USD
Kaksinpeli
Paras sijoitus 5. (27.2.2012)
Turnausvoittoja 16
Voitot/tappiot 467–236
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet loppuottelu (2008)
Ranskan avoimet välierät (2013, 2015)
Wimbledon välierät (2011, 2012)
Yhdysvaltain avoimet puolivälierät (2011, 2015, 2016)
Nelinpeli
Paras sijoitus 33. (26.10.2009)
Turnausvoittoja 4
Voitot/tappiot 83–67
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet 2. kierros (2008)
Ranskan avoimet 1. kierros (2002, 2003, 2009)
Aiheesta muualla
www.jowiltsonga.fr
ITF
ATP
Mitalit
Maa:  Ranska
Miesten tennis
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Lontoo 2012 Nelinpeli

Jo-Wilfried Tsonga (s. 17. huhtikuuta 1985 Le Mans) on ranskalainen tennispelaaja, joka aloitti ammattilaisuransa vuonna 2004. ATP-listalla hän on ollut parhaimmillaan kaksinpelissä viidentenä ja nelinpelissä sijalla 33. Tsonga on voittanut urallaan 16 ATP-turnausta kaksinpelissä ja neljä turnausta nelinpelissä.

Tsonga päätti ammattilaisuransa 2022.[1][2]

Tsonga voitti Yhdysvaltain avointen juniorimestaruuden vuonna 2003 kukistettuaan loppuottelussa Marcos Baghdatisin. Hän selviytyi juniorivuosinaan lisäksi välieriin kolmessa muussa Grand Slam -turnauksessa.

Ammattilaisurallaan Tsonga on selviytynyt Grand Slam -turnauksissa parhaimmillaan loppuotteluun Australian avoimessa tennisturnauksessa 2008. Lisäksi hän selviytyi välieriin Wimbledonissa 2011, Wimbledonissa 2012 ja Ranskan avoimissa 2013 sekä puolivälieriin Wimbledonissa 2010, Yhdysvaltain avoimissa 2011 ja Ranskan avoimissa 2012.

Ammattilaisuran alkuvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tsonga pelasi Grand Slam -turnauksen miesten kaksinpelin pääsarjassa ensimmäisen kerran Ranskan avoimissa 2005 pudoten ensimmäisellä kierroksella. Hän sai villin kortin vuoden 2007 Australian avoimiin, joissa kohtasi avauskierroksella kuudenneksi sijoitetun Andy Roddickin. Tsonga voitti ensimmäisen erän tie breakin, kaikkien aikojen pisimmän tie breakin Australian avointen historiassa 20–18, mutta hävisi ottelun lopulta 7–6, 6–7, 3–6, 3–6. Wimbledonissa hän selviytyi neljännelle kierrokselle voitettuaan Julien Benneteaun, Nicolás Lapenttin ja Feliciano Lópezin ennen kuin hävisi ystävälleen, kahdenneksitoista sijoitetulle Richard Gasquet'lle 4–6, 3–6, 4–6. Yhdysvaltain avoimissa hän eteni kolmannelle kierrokselle pudotettuaan Óscar Hernándezin ja Tim Henmanin, mutta hävisi sitten Rafael Nadalille 6–7, 2–6, 1–6. Lokakuussa hän saavutti Lyonissa ensimmäisen nelinpelin ATP-turnausvoittonsa Sebastien Grosjeanin parina.

Tsonga aloitti kauden 2008 hyvin selviytymällä Adelaiden turnauksessa välieräotteluun, jonka hävisi Jarkko Niemiselle. Sydneyn turnauksessa hän voitti nelinpelin parinaan Richard Gasquet. Australian avoimissa hän yllätti avauskierroksella yhdeksänneksi sijoitetun Andy Murrayn neljässä erässä. Seuraavissa otteluissaan Tsonga voitti Sam Warburgin ja Guillermo García-Lópezin sekä neljännellä kierroksella kahdeksanneksi sijoitetun Richard Gasquet'n 6–2, 6–7, 7–6, 6–3 ja puolivälierissä 14:nneksi sijoitetun Mihail Južnyin 7–5, 6–0, 7–6. Välierissä hän kukisti ranking-listan kakkosen Rafael Nadalin suoraan kolmessa erässä 6–2, 6–3, 6–2. Loppuottelussa hän hävisi Novak Đokovićille 6–4, 4–6, 3–6, 6–7 (2–7). Turnauksen jälkeen hän nousi maailmanlistalla sijalle 18. Yhdysvaltain avoimissa hän karsiutui kolmannella kierroksella.

Ensimmäisen kaksinpelin ATP-turnausvoittonsa Tsonga saavutti Bangkokissa syyskuussa 2008. Hän voitti loppuottelussa Novak Đokovićin eräluvuin 7–6(7–4), 6–4.[3] Toisen voittonsa hän saavutti Pariisin Masters-turnauksessa loka-marraskuussa. Tuolloin hän voitti Radek Štěpánekin, maailmanlistalla kolmanneksi sijoitetun Novak Đokovićin ja Andy Roddickin kolmessa erässä, James Blaken kahdessa erässä sekä loppuottelussa David Nalbandianin eräluvuin 6–3, 4–6, 6–4. Voittonsa myötä hän nousi ATP-listalla ensi kertaa kymmenen parhaan joukkoon; kauden päättyessä hänen sijoituksensa oli kuudes.

Tammikuussa 2009 Tsonga voitti parinsa Marc Gicquelin kanssa ATP-nelinpeliturnauksen Brisbanessa. Australian avoimissa hän selviytyi puolivälieriin mutta hävisi Fernando Verdascolle eräluvuin 6–7(2), 6–3, 3–6, 2–6. Helmikuussa 2009 Tsonga voitti Johannesburgin ja Marseillen ATP-kaksinpeliturnaukset. Ranskan avoimissa hän hävisi neljännellä kierroksella Juan Martín del Potrolle eräluvuin 1–6, 7–6(5), 1–6, 4–6 ja Wimbledonissa kolmannella kierroksella Ivo Karlovićille lukemin 6–7(5), 7–6(5), 5–7, 6–7(5). Elokuussa hän voitti Montréalin Masters-turnauksen puolivälierissä maailman ykköspelaajan, Roger Federerin mutta hävisi välierissä Andy Murraylle. Yhdysvaltain avoimissa hän hävisi neljännellä kierroksella Fernando Gonzálezille lukemin 6–3, 3–6, 6–7(3), 4–6. Lokakuussa hän voitti Tokion kaksinpeliturnauksen ja Shanghaissa Julien Benneteaun kanssa nelinpelin.

Tammikuussa Australian avoimissa Tsonga selviytyi aina välieriin saakka. Hän kukisti puolivälierissä kolmanneksi sijoitetun Novak Đokovićin viidessä erässä, mutta hävisi välierissä turnauksen voittaneelle Roger Federerille 2–6, 3–6, 2–6. Miamin Masters-turnauksessa hän hävisi puolivälierissä Rafael Nadalille ja Rooman Masters-turnauksen puolivälierissä David Ferrerille. Ranskan avoimissa hän joutui luovuttamaan neljännen kierroksen ottelunsa Mihail Južnyia vastaan. Wimbledonissa hän hävisi puolivälieräottelun Andy Murraylle 7–6(5), 6–7(5), 2–6, 2–6. Shanghain Masters-turnauksessa hän hävisi puolivälierissä Andy Murraylle.

Australian avoimissa Tsonga hävisi kolmannella kierroksella Aleksandr Dolgopoloville viisieräisen kamppailun. Rotterdamissa hän selviytyi finaaliin, jossa hävisi Robin Söderlingille. Ranskan avoimissa Tsonga hävisi myös kolmannella kierroksella. Hän hävisi Stanislas Wawrinkalle viisieräisen ottelun. Wimbledonissa Tsonga selviytyi välieriin voittamalla puolivälierissä Roger Federerin. Välierissä hän hävisi Novak Đokovićille neljässä erässä. Yhdysvaltain avoimissa Tsonga eteni ensimmäistä kertaa puolivälieriin. Tällä kertaa hän kuitenkin hävisi suoraan kolmessa erässä Federerille.

Vuoden 2012 aluksi Tsonga voitti Dohan turnauksen. Loppuottelussa hän voitti maanmiehensä Gaël Monfilsin luvuin 7–5, 6–3. Australian avoimissa Tsonga hävisi neljännellä kierroksella Kei Nishikorille lukemin 6–2, 2–6, 1–6, 6–3, 3–6. Ranskan avoimissa hän pääsi puolivälieriin, joissa hän hävisi Novak Đokovićille eräluvuin 1–6, 7–5, 7–5, 6–7(8), 1–6. Wimbledonissa Tsongan pelit päättyivät välieriin, kun hän hävisi Andy Murraylle neljässä erässä. Lontoon olympialaisissa Tsonga hävisi puolivälierissä Novak Đokovićille. Syyskuussa Tsonga voitti Metzin ATP-turnauksen voittamalla finaalissa Andreas Sepin.

Australian avoimissa Tsonga eteni puolieriin saakka, jossa hävisi Roger Ferederille. Helmikuussa Tsonga voitti Marseillen ATP-turnauksen voittamalla finaalissa Tomáš Berdychin. Ranskan avoimissa Tsonga eteni välieriin, jossa hävisi David Ferrerille.

Australian avoimissa Tsonga hävisi neljännellä kierroksella Roger Federerille.[4] Sekä Ranskan avoimissa että Wimbledonissa hän hävisi neljännellä kierroksella Novak Đokovićille. Elokuussa Toronton Masters-turnauksen loppuottelussa Tsonga voitti Federerin. Yhdysvaltain avoimissa hän hävisi neljännellä kierroksella Andy Murraylle.

Ranskan avoimissa 2015 Tsonga ylsi välieriin, joissa hän hävisi Stanislas Wawrinkalle. Wimbledonissa hän putosi kolmannella kierroksella. Yhdysvaltain avoimissa hän hävisi puolivälierissä Marin Čilićille. Vuoden ainoan turnausvoittonsa Tsonga sai syyskuun lopulla Metzissä. Lokakuussa Shanghain turnauksen loppuottelussa hän hävisi Novak Đokovićille.

Australian avoimissa 2016 Tsonga hävisi neljännellä kierroksella Kei Nishikorille, Ranskan avoimissa kolmannella kierroksella Ernests Gulbisille, Wimbledonissa puolivälierissä Andy Murraylle ja Yhdysvaltain avoimissa puolivälierissä Novak Đokovićille. Lokakuussa Tsonga selviytyi Wienin turnauksen loppuotteluun mutta hävisi Andy Murraylle.

Tsonga voitti vuonna 2017 neljä ATP-turnausta: Rotterdamissa ja Marseillessa helmikuussa, Lyonissa toukokuussa sekä Antwerpenissa lokakuussa. Wienin turnauksen loppuottelussa lokakuussa hän hävisi maanmiehelleen Lucas Pouillelle. Grand Slam -turnauksista Tsonga ylsi Australian avoimissa puolivälieriin.

Australian avoimissa 2018 Tsonga hävisi kolmannella kierroksella Nick Kyrgiosille. Vuoden ainoan välieräpaikkansa hän saavutti helmikuussa Montpellierin turnauksessa, jossa hän hävisi Lucas Pouillelle.

Turnausvoitot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voitot turnausluokittain
Grand Slam (–)
Tennis Masters Cup (–)
ATP Masters Series (1)
ATP-kiertue (7)

Kaksinpeli (8)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nro Päivä Turnaus Pinta Finaalivastustaja Tulos
1. 28. syyskuuta 2008 Bangkok, Thaimaa Kova (halli) Serbia Novak Đoković 7–6(4), 6–4
2. 2. marraskuuta 2008 Pariisi, Ranska Kova (halli) Argentiina David Nalbandian 6–3, 4–6, 6–4
3. 8. helmikuuta 2009 Johannesburg, Etelä-Afrikka Kova Argentiina Jérémy Chardy 6–3, 7–6(5)
4. 16. helmikuuta 2009 Marseille, Ranska Kova (halli) Ranska Michaël Llodra 7–5, 7–6(3)
5. 5. lokakuuta 2009 Tokio, Japani Kova Venäjä Mihail Južnyi 6–3, 6–3
6. 25. syyskuuta 2011 Metz, Ranska Kova (halli) Kroatia Ivan Ljubičić 6–3, 6–7(4), 6–3
7. 30. lokakuuta 2011 Wien, Itävalta Kova (halli) Argentiina Juan Martín del Potro 6–7(5), 6–3, 6–4
8. 7. tammikuuta 2012 Doha, Qatar Kova Ranska Gaël Monfils 7–5, 6–3

Nelinpeli (4)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nro Päivä Turnaus Pinta Pari Finaalivastustajat Tulos
1. 29. lokakuuta 2007 Lyon, Ranska Matto Ranska Sébastien Grosjean Puola Łukasz Kubot
Kroatia Lovro Zovko
6–4, 6–3
2. 13. tammikuuta 2008 Sydney, Australia Kova Ranska Richard Gasquet Yhdysvallat Bob Bryan
Yhdysvallat Mike Bryan
4–6, 6–4, [11]–[9]
3. 4. tammikuuta 2009 Brisbane, Australia Kova Ranska Marc Gicquel Espanja Fernando Verdasco
Saksa Mischa Zverev
6–4, 6–3
4. 11. lokakuuta 2009 Shanghai, Kiina Kova Ranska Julien Benneteau Puola Mariusz Fyrstenberg
Puola Marcin Matkowski
6–2, 6–4
  1. Tsonga Announces He Will Retire At Roland Garros ATP Tour. 6.4.2022. Viitattu 23.9.2022. (englanniksi)
  2. Andrew Eichenholz: Merci, Jo: The Joie De Vivre Of Jo-Wilfried Tsonga 24.5.2022. Association of Tennis Professionals. Viitattu 23.9.2022. (englanniksi)
  3. Tsonga otti Bangkokissa makean revanssin 28.9.2008. Yle. Viitattu 28.09.2008.
  4. Sakari Lund: Federer vanhojen aikojen vireessä Yle urheilu 20.1.2014

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]