Jokileinikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jokileinikki
Jokileinikki kuvattuna Johann Georg Sturmin teoksessa Deutschlands Flora in Abbildungen (1796).
Jokileinikki kuvattuna Johann Georg Sturmin teoksessa Deutschlands Flora in Abbildungen (1796).
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Leinikkikasvit Ranunculaceae
Suku: Leinikit Ranunculus
Laji: lingua
Kaksiosainen nimi

Ranunculus lingua
L.

Katso myös

  Jokileinikki Wikispeciesissä
  Jokileinikki Commonsissa

Jokileinikki (Ranunculus lingua) on matalassa vedessä kasvava suurikokoinen leinikkikasvi.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokileinikkikasvusto.
Jokileinikin kukkia.

Monivuotinen ja rönsyllinen jokileinikki on leinikiksi varsin suurikokoinen, sillä se kasvaa 50–120 cm korkeaksi. Varsi on pysty, 3–15 mm paksu ja vedenpinnan yläpuolella karvainen. Pitkäruotiset aluslehdet lakastuvat varhain. Muodoltaan aluslehtien lapa on pitkulaisen puikea ja tylppä- tai herttatyvinen. Varsilehdet ovat lyhytruotisia tai ruodittomia, suikeita, kooltaan tavallisesti 15–30 x 0,5–3 cm ja reunoiltaan vaihdellen lähes ehytlaitaisista sahalaitaisiin. Kukkaperä on sileä. Keltaisia, 25–45 mm leveitä kukkia on 1–8 kappaletta. Kukissa on kaksi kehäkiehkuraa ja verho- että terälehtiä viisi kappaletta. Terälehdet ovat mesikuopallisia. Jokileinikki kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Hedelmä koostuu toispuolisesti siipipalteisista, 2–3 mm pituisista pähkylöistä, joissa on 0,5–1 mm pitkä ota. Muiden leinikkien tapaan jokileinikki on myrkyllinen laji.[2]

Jokileinikki on euraasialainen laji, jota tavataan vain Euroopassa ja Aasian länsi- ja keskiosissa. Euroopassa lajia kasvaa Ranskasta ja Britteinsaarilta itään Keski-Venäjälle asti. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Keski-Italiaan ja Pohjois-Kreikkaan, pohjoisessa Fennoskandian keskiosiin. Aasian puolella lajia tavataan paikoitellen Länsi-Siperiassa, Keski-Aasiassa, Kaukasuksen alueella ja Turkissa.[3]

Suomessa jokileinikki on alkuperäislaji, jota tavataan paikoitellen Oulun ja Kemin korkeuksille saakka. Yksittäisiä havaintoja lajista on myös Länsi-Lapista. Tavanomaisin laji on Järvi-Suomessa, jossa se on paikoin melko yleinen.[4][5]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokileinikki kasvaa matalassa vedessä. Lajille tyypillisiä kasvupaikkoja ovat purot, jokirannat sekä järvien rannat erityisesti purosuissa ja salmipaikoissa. Toisinaan sitä tavataan myös tulvanevoilla.[6]

Toisinaan jokileinikkiä kasvatetaan koristekasvina puutarhojen ja puistojen lammissa.[3]

  • Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopio 2002.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  1. Lansdown, R.V.: Ranunculus lingua IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.9.2016. (englanniksi)
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 75, 84.
  3. a b Den virtuella floran: Sjöranunkel (myös levinneisyyskartat) (ruotsiksi) Viitattu 2.1.2012.
  4. Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 179.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Jokileinikin levinneisyys Suomessa Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 2.1.2012.
  6. Retkeilykasvio 1998, s. 84.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]