Jussi Laiho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jussi Laiho (vas.) ja Wilhelm Silius Frankfurtin työläisolympialaisissa 1925.

Juho Feliks ”Jussi” Laiho (synt. Juselius,[1] 13. tammikuuta 1893 Suomusjärvi9. joulukuuta 1972[2])[3] oli suomalainen yleisurheilija. Laiho oli 1910-luvulla Suomen lahjakkaimpia heittäjiä ja hänet tunnettiin myös moniottelijana. Laiho edusti Salon Viestiä, Turun Urheiluliittoa ja Turun Weikkoja.

Suomusjärven Lahnajärvellä syntynyt Laiho jäi jo pienenä orvoksi ja hankki elantonsa 14-vuotiaasta lähtien maataloustöillä. Säännöllisen valmentautumisen ja kilpailemisen hän aloitti vuonna 1912.[3][4] Vuosina 1915-1917 Laiho saavutti useita Kalevan kisojen hopeamitaleita kuulantyönnössä, kiekonheitossa ja moukarinheitossa olympiamitalisti Elmer Niklanderin jälkeen. Lisäksi hän voitti viisiottelun SM-kultaa 1916 ja kymmenottelun SM-kultaa eli niin sanotun Suomen urheilukuninkaan tittelin 1917.

Sisällissodan seurauksena Laiho pakeni syksyllä 1918 Ruotsiin, jossa hän jatkoi kilpailemista IF Linnéan riveissä.[5] Kesällä 1919 Laiho työnsi Kööpenhaminassa kuulan Pohjoismaiden ennätyksen 14,29.[6] Hänellä oli hallussaan myös kevyen kuulan SE-tulos 16,08, jonka olympiavoittaja Ville Pörhölä rikkoi 1921.[7]

Laiho palasi kotimaahan keväällä 1920 ja vaihtoi TUL:n alaiseen Turun Weikkoihin. Samana kesänä Laiho olisi valittu Antwerpenin kesäolympialaisiin, mutta TUL:n urheilijana hän jäi pois kisoista.[8] 1920-luvulla Laiho saavutti useita TUL:n mestaruuksia eri heittolajeissa.[9] Vuonna 1925 hän voitti moukarinheiton ja 12,5 kg:n painonheiton Frankfurt am Mainin työläisolympialaisissa.[10][11] Kiekonheitossa Laiho sijoittui toiseksi Oskar Lindborgin jälkeen.[9] Urheilu-uransa päätyttyä Laiho keskittyi Lahnajärvellä sijainneen maatilansa viljelyyn.

  1. Suomusjärvi. Kastetut Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 25.7.2022.
  2. Jussi Laiho Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  3. a b Valli, Kaarlo: Jussi Laiho. Piirrelmä tunnetun urheilijaveteraanimme elämästä ja kokemuksista. Työväen Urheilulehti, 2.12.1925, nro 10–11, s. 208–209. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  4. ”Jälli” (O. E. Koivisto): Muistelmia olympialaisvuodelta 1912. Suomen Urheilulehti, 31.12.1917, nro 13–14, s. 200–201. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  5. Jussi Laiho Ruotsissa. Karjalan Aamulehti, 24.5.1919, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  6. Kööpenhaminan kansainvälisissä urheilukilpailuissa. Karjalan Aamulehti, 3.8.1919, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  7. V:rin Urheilijain kansalliset kilpailut. Suomen Urheilulehti, 9.6.1921, nro 23, s. 278. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  8. Joukko urheilun ystäviä. Uusi Suomi, 7.8.1920, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  9. a b Järvinen, Ilkka: Turun Weikkojen historia 1999. Turun Weikot. Viitattu 24.7.2022.
  10. Kempas, Martti ; Kempas, Antti: TUL 100 – nimiä, tekoja, tapahtumia: 1919–1937 1.3.2019. TUL Aviisi. Viitattu 24.7.2022.
  11. Suomalaisten voitot Frankfurtissa jatkuvat. Suomen Sosialidemokraatti, 27.7.1925, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2022.