Kabukichō
| Kabukichō | |
|---|---|
 Kabukichōn portti ja katunäkymää |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Japani |
| Alue | Kantō |
| Prefektuuri | Tokio |
| Erillisalue | Shinjuku |
Kabukichō (jap. 歌舞伎町) on Japanin pääkaupunki Tokion Shinjukun erillisalueella sijaitseva kaupunginosa. Kabukichō on tullut tunnetuksi viihde-elämän keskuksena ja toisaalta myös punaisten lyhtyjen alueena, jota on vaivannut rikollinen toiminta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kabukichō sai nimensä japanilaisen perinteisen teatteritaiteen kabukin mukaan. Alue oli tuhoutunut pahoin toisen maailmansodan aikaisissa Tokion pommituksissa vuonna 1945.[1] Ennen sotaa ja hävitystä alue tunnettiin Tsunohazu Kita 1-chome -nimisenä asuinalueena.[2] Kun sodan jälkeen Tokiota jälleenrakennettiin, Suzuki Kihein johtama joukko sijoittajia kaavaili kabukiteatterin perustamista alueelle. Teatteri ei valmistunut, mutta suunnitelma antoi nimensä kaupunginosalle.[1]
Vaikka teatteria ei tullutkaan, Kabukichōsta tuli muunlaisen viihteen keskus. Paikalle nousi elokuvateattereita, baareja ja ravintoloita. Etenkin 1960-luvulta lähtien alue tuli tunnetuksi ulkomaalaisten elokuvien esityksistä. Se oli myös monien taiteilijoiden ja kirjailijoiden asuinaluetta.[1] Pitkään kaupunginosan maamerkkinä toiminut Shinjuku Koma Gekijō -teatteri suljettiin vuonna 2008.[3]
Kabukichō tuli tunnetuksi myös niin sanottuna punaisten lyhtyjen alueena prostituutioista ja rikollisuudesta. Tietyt kadut erikoistuivat esimerkiksi love hotel -majapaikkoihin, live-seksiesityksiin ja hostess-baareihin. Monet kaupunginosan liikkeistä ovat yakuzan omistamia. Monet asiakkaat ovat Tokion niin sanottuja "palkkatyöläisiä" (salaryman), joista monet kulkevat työmatkoillaan läheisen Shinjukun rautatieaseman kautta.[1] Toisaalta Tokion viranomaiset ovat myös pyrkineet tukahduttamaan alamaailman liiketoimintaa, sekä tuomaan alueelle tavallisempaa yritystoimintaa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Roman Adrian Cybriwsky: ”KABUKICHŌ”, Historical dictionary of Tokyo. 2. painos. The Scarecrow Press, 2011. ISBN 978-0-8108-7489-3. (englanniksi)
- ↑ Mark Schreiber: The changing face of Tokyo's 'red-light' district The Japan TImes. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Brett Bull: Last call for Kabukicho red-light district Japan Today. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)
