Kalle Kauppi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee poliitikkoa. Kalle Kauppi käsittelee jalkapalloilijaa.
Kalle Kauppi
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
Kallion IV hallitus
7.10.1936–12.3.1937
Edeltäjä Atte Arola
Seuraaja Väinö Voionmaa
Suomen opetusministeri
Linkomiehen hallitus
5.3.1943–8.8.1944
Hackzellin hallitus
8.8.1944–21.9.1944
Urho Castrénin hallitus
21.9.1944–17.11.1944
Edeltäjä Antti Kukkonen
Seuraaja Uuno Takki
Kansanedustaja
25.1.1943–20.7.1951
Ryhmä/puolue Kansallinen Edistyspuolue
Vaalipiiri Uudenmaan läänin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt10. maaliskuuta 1892
Heinolan maalaiskunta
Kuollut29. lokakuuta 1961 (69 vuotta)
Helsinki
Ammatti rehtori
professori
Tiedot
Puolue Kansallinen Edistyspuolue

Kalle Kauppi (10. maaliskuuta 1892 Heinolan maalaiskunta29. lokakuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen professori sekä Edistyspuolueen kansanedustaja ja ministeri. Kauppi toimi Kauppakorkeakoulun rehtorina vuosina 1939–1945 ja 1957–1961. Hän oli myös korkeakoulun kauppaoikeuden professori.

Kaupin vanhemmat olivat maanviljelijä Johan Kauppi ja Karolina Mansikkala. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuosina 1925−1936 oli Alma Alila Sederström ja toinen vuodesta 1945 Rauha Penttala.[1]

Kauppi valmistui ylioppilaaksi 1911 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1914 ja molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon 1919. Hän sai varatuomarin arvon 1921 ja suoritti vielä molempien oikeuksien lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1927. Kauppi sai lisäksi kauppatieteiden kunniatohtorin arvon Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1961.[1]

Kauppi toimi Viikkolehti Liikeapulaisen vt. päätoimittajana 1911–1912, Kauppalehden aputoimittajana 1915 ja asianajajana Lahdessa 1919–1922. Hän oli Helsingin kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden vt. professori 1927–1929, kauppaoikeuden professori 1929–1961, rehtori 1939–1945 ja 1957–1961 sekä vararehtori 1952–1957. Tämän ohella Kauppi toimi myös Yhteiskunnallisen korkeakoulun yksityis- ja talousoikeuden vt. opettajana 1929–1930 ja 1932–1933, puolustusministeriön lainopillinen neuvonantajana ja toimistopäällikkönä 1939–1940 sekä päämajan lainopillinen neuvonantajana 1941–1943.[1]

Poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Politiikassa Kauppi oli Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana Uudenmaan läänin vaalipiiristä 1943–1951. Hän tuli edustajaksi A. K. Cajanderin tilalle 25. tammikuuta 1943. Kauppi oli kauppa- ja teollisuusministerinä Kallion IV hallituksessa 1936–1937. Opetusministerinä hän toimi Linkomiehen, Hackzellin ja Urho Castrénin hallituksissa 1943–1944.[1][2]

Kauppi oli myös presidentin valitsijamies vuosien 1931 ja 1943 presidentinvaaleissa ja kunnallispolitiikassa hän oli mukana Lahden ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä.[1]

  • Liikeapulaisten oikeudellinen asema: esitelmä liikeapulaispäivän ohjelmaan. Helsinki 1922
  • Kaupparekisteristä: Suomen oikeuden mukaan rekisterimerkintäin yksityisoikeudellisia vaikutuksia silmälläpitäen, väitöskirja. Kirja-oy. Tieto, Helsinki 1927
  • Näkökohtia rikollisuuskysymyksestämme. Raittiusviikkotoimikunta, Helsinki 1929
  • Osakeyhtiön nimessä ennen rekisteröimistä päätetyistä oikeustoimista johtuva vastuu. Kirja-oy. Tieto, Helsinki 1929
  • Alkoholikysymysten lainsäädännöllistä järjestelyä koskevia suunnitelmia Englannissa. Alkoholikysymys 2/1933, Helsinki 1933
  • Suomen hallitusmuodosta: avajaispuhe Kauppakorkeakoulun lukuvuoden avajaisissa 12. 9. 1959. Helsinki 1959

Toimitustöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c d e Kalle Kauppi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Kalle Kauppi Suomen ministerit. Valtioneuvosto.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Atte Arola
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
1936−1937
Seuraaja:
Väinö Voionmaa
Edeltäjä:
Antti Kukkonen
Suomen opetusministeri
1943−1944
Seuraaja:
Uuno Takki