Ohje
Lisää tämä sivu kirjaasi
Näytä kirja (0 sivua)
Ehdotetut sivutKankaanpään helluntaiseurakunta
| Kankaanpään helluntaiseurakunta | |
|---|---|
| Suuntautuminen | helluntaiherätys |
| Perustettu | 1935 |
| Pääkirkko |
Onnelantie 4 38700 Kankaanpää |
| Jäseniä | 210 |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Kankaanpään helluntaiseurakunta (aik. Kankaanpään Siion-seurakunta) on Kankaanpäässä toimiva helluntaiseurakunta. Seurakunta on perustettu vuonna 1935. Seurakunnan toimintaan kuuluu jumalanpalvelusten lisäksi lähetysillat, eläkeläistilaisuudet, nuortentapahtumat, lastenkerhot sekä miestenillat ja naistenpäivä. Seurakunnassa on 210 jäsentä.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helluntaiherätyksen toiminta Kankaanpäässä sai alkunsa Eino Heinosen ja Urho Salmion elokuussa 1920 pitämistä kokouksista. Puhujat tulivat tuolloin Jämijärveltä. Heinonen vieraili Kankaanpäässä uudelleen vuonna 1921. Vuonna 1931 Yrjö Lainen piti kokouksia Kankaanpäässä ja hänen toimintansa seurauksena syntyi herätystä. Ensimmäinen kastetilaisuus pidettiin 1932.[2]
Kankaanpään helluntaiseurakunta perustettiin Veneskosken Maamiesseuran talossa 3. kesäkuuta 1935. Frans Virtasen kuoleman jälkeen seurakunnan toiminta jäi viideksi vuodeksi Elviira Virtasen ja eräiden muiden sisarten varaan.Martta rantalan kodista tuli vuonna 1943 seurakunnan kokoontumispaikka. Ensimmäiset Satakunnan veljespäivät pidettiin Kankaanpäässä 1947. Seurakunta järjestäytyi uudelleen vuonna 1948.[2]
Vuonna 1954 seurakunnan nimi muutettiin Siion-seurakunnaksi. Paavo Kauhanen oli seurakunnan ensimmäinen päätoiminen saarnaaja ja hänen kaudellaan seurakunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui. Kauhasen aikana seurakunta kasvoi noin sataan jäseneen ja kokoontui Forsbergin talon yläkerrasta vuokratussa rukoushuoneessa. Seurakunta aloitti solutoiminnan vuonna 1981.[2]
Rukoushuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kankaanpäässä kokoonnuttiin pitkään Kirkkovainiolla, kunnes vuoden 1960 lopussa seurakunta sai tilat Jäniskankaan talosta Rauhankadun varrelta. Oman tontin seurakunta osti vuonna 1965 Vilho Mäkelän kaudella seurakunta aloitti rakennustyöt oman tempellin rakentamiseksi. Rukoushuone vihittiin käyttöön 27. marraskuuta 1966. Rukoushuone remontoitiin täysin vuonna 1983.[2]
Saarnaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kankaanpään helluntaiseurakunnan saarnaajina ovat toimineet:[2]
- 1954–1959: Paavo Kauhanen
- 1959–1960: Osmo Valli
- 1960–1965: Tarmo Pohjala
- 1965–1969: Vilho Mäkelä
- 1969–1972: Heimo Aalto
- 1972–1974: Kalervo Pakkala
- 1975–1977: Onni Kuikka
- 1978–1980: Tauno Rantala
- 1982–1988: Jarmo Virtanen
- 1988– Juha Rajala
- 2017- Tuomo Talasmäki
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vahtera, Taisto: Seurakunnan tie Jerusalemista Satakuntaan. Saarijärvi: Satakunnan helluntaiseurakunnat, 1990. ISBN 952-90-16549.