Karen Armstrong

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karen Armstrong vuonna 2016.

Karen Armstrong (s. 14. marraskuuta 1944 Worcestershire, Englanti) on englantilainen tietokirjailija, joka kirjoittanut islamista, juutalaisuudesta, kristinuskosta ja buddhalaisuudesta. Armstrong oli vuodet 1962–1968 nunna Society of the Holy Child Jesus -yhteisössä. Tämän jälkeen hän suoritti korkeakouluopintoja Oxfordissa St Anne's Collegessa pääaineenaan englanti. Valmistuttuaan hän jatkoi tohtoriopinnoilla keskittyen Alfred Tennysonin tuotantoon. Hänen väitöskirjansa kuitenkin hylättiin, ja lopulta hän jätti yliopiston saamatta tohtoriopintoja päätökseen.[1]

Armstrong kuvailee teoksessaan Through the Narrow Gate (1982) elämänsä rajoittuneisuutta luostarissa. Vuonna 1984 häntä pyydettiin tekemään dokumenttielokuva apostoli Paavalista. Dokumentin myötä hänen kiinnostuksensa uskontoa kohtaan heräsi uudelleen. Hänestä tuli pian merkittävä ja arvostettu tietokirjailija, jonka suurimpana kiinnostuksen kohteena olivat monoteistiset uskonnot.

Näkemykset islamista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armstrong on kirjoittanut useita kirjoja ja artikkeleita islamista. Marokkolaisen filosofian professori Ahmed Bouaoudin mukaan kaikkien Armstrongin kirjojen päätarkoituksena on torjua väite, että Muhammed olisi ollut terroristi tai väkivallan kannattaja.[2]

Armstrong katsoo, että ennen vuotta 1950 kukaan huomattava muslimiajattelija ei ollut tehnyt pyhästä sodasta keskeistä asiaa islamissa. Hän katsoo, että kesiajan islamilaisessa Espanjassa kolme abrahamilaista uskontoa elivät ainutlaatuisessa harmoniassa, ja kalifi Umar vuonna 638 kehotti juutalaisia palaamaan valloitettuun Jerusalemiin. Sillä sekunnilla, kun vihollinen suostuu rauhaan, muslimit Koraanin mukaan jättävät aseensa ja hyväksyvät mitkä tahansa rauhanehdot, olkoot kuinka epäedulliset tahansa. Armstrongin mukaan Muhammedin avioliitoissa ei ollut mitään epäeettistä. Koraanin mukaan Muhammed ei tehnyt ihmeitä. Muhammed vaati kaikkien uskonnollisten ryhmien tasa-arvoisuutta, eikä sodankäyntikään saanut rikkoa oikeudenmukaisuuden ja kunnioituksen periaatteita. Armstrong yhtyy Tariq Ramadanin näkemykseen, että Koraanin sana jihad piti oikeammin kääntää sanalla "yrittää", eli muslimien tuli vastustaa itsekkäiden tahojen valheita ja terroria; heidän piti olla kärsivällisiä. Suurinta jihadia oli siksi sydänten jihad itsekkyyttä vastaan. Myös Armstrongin mukaan Koraani opettaa, että vaikka sodankäyntiä tulee välttää aina kun mahdollista, se on joskus eettisesti välttämätöntä vastauksena ekspansionismiin ja sortoon. Muhammed ei ollut hyökkäilevä sodanlietsoja vaan korosti aina ystävällisyyttä, suvaitsevaisuutta ja armoa.[3]

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomentamattomat teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Encyclopaedia Britannica, 2021
  2. Bouauod, Ahmed: Review: Muhammad Prophet for Our Time by Karen Armstrong IslamiCity. 8.5.2010. Viitattu 30.5.2021.
  3. Armstrong 2007

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]