Kaupunginjohtajien yleiskokous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaupunginjohtajien yleiskokous [1] on merkittävä Euroopan laajuinen liike. Siinä on mukana paikallisia ja alueellisia viranomaisia, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti lisäämään energiatehokkuutta ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöä alueillaan. Sitoumuksellaan kaupunginjohtajien yleiskokouksen osallistujat pyrkivät saavuttamaan ja ylittämään Euroopan unionin tavoitteen vähentää hiilidioksiidipäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä.

EU:n ilmasto- ja energiapaketin hyväksymisen jälkeen vuonna 2008 Euroopan komissio perusti kaupunginjohtajien yleiskokouksen kannustaakseen ja tukeakseen paikallisten viranomaisten toimenpiteitä kestävien energiakäytäntöjen käyttöönotossa.[2]

Kaupunginjohtajien yleiskokouksen osallistujat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan paikalliset viranomaiset kaikenkokoisilta paikkakunnilta pikkukylistä suurkaupunkeihin ja kaupunkialueisiin voidaan hyväksyä kaupunginjohtajien yleiskokouksen osallistujiksi.[3]

Kaupungeilla, kunnilla ja muilla kaupunkialueilla on merkittävä tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä ne kuluttavat 3/4 EU:n alueella tuotetusta energiasta ja tuottavat samankokoisen osuuden hiilidioksidipäästöistä. Siksi paikallisilla viranomaisilla onkin hyvät edellytykset muuttaa asukkaiden käyttäytymistä ja käsitellä ilmasto- ja energiakysymyksiä yleistajuisella tavalla, etenkin huomioimalla julkisen ja yksityisen sektorin näkökulman ja sisällyttämällä kestävän energian kysymykset yleisiin paikallisiin kehitystavoitteisiin.

Viralliset velvoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginjohtajien yleiskokouksen vaikutus ei rajoitu pelkästään aikomusten julistamiseen. Päästäkseen itse asettamiinsa kunnianhimoisiin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteisiin osallistujat sitoutuvat suorittamaan tiettyjä toimenpiteitä, raportoimaan toimistaan ja sallimaan toimiensa valvonnan. Ennalta määritettyjen aikarajojen puitteissa ne ottavat virallisesti suorittaakseen seuraavat tehtävät:

  • Riittävien hallintorakenteiden kehittäminen, mukaan lukien välttämättömiin toimiin tarvittavien henkilöstöresurssien kohdentaminen,
  • Päästötaseen laatiminen,
  • Kestävän energian toimintasuunnitelman lähettäminen vuoden kuluessa virallisesta kaupunginjohtajien yleiskokoushankkeeseen liittymisestä ja ohessa niiden konkreettisten toimien määritteleminen, joilla hiilidioksidipäästöjä on määrä vähentää vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia,
  • Täytäntöönpanoraportin toimittaminen vähintään kahden vuoden välein kestävän energian toimintasuunnitelman lähettämisen jälkeen arviointia, valvontaa ja vahvistusta varten.

Jotta välttämättömät paikalliset sidosryhmät saataisiin mukaan kestävän energian toimintasuunnitelmaan, osallistujat myös:

  • jakavat kokemusta ja osaamista muiden paikallisten viranomaisten kanssa,
  • järjestävät paikallisia energiapäiviä asukkaiden kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen liittyvän tietämyksen lisäämiseksi,
  • osallistuvat kaupunginjohtajien yleiskokouksen vuosittaiseen seremoniaan, temaattisiin seminaareihin ja keskusteluryhmien tapaamisiin tai avustavat niissä,
  • levittävät sopivilla foorumeilla yleiskokouksen viestiä ja kannustavat erityisesti muita kaupunginjohtajia osallistumaan yleiskokoukseen.

Kestävän energian toimintasuunnitelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n kunnianhimoisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kaupunginjohtajien yleiskokouksen osallistujat sitoutuvat kehittämään kestävän energian toimintasuunnitelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) vuoden kuluessa hankkeeseen sitoutumisestaan. Kunnanhallituksen hyväksymässä toimintasuunnitelmassa määritetään suunnitellut toimenpiteet ja järjestelyt, joilla osallistujat aikovat täyttää sitoumuksensa, niiden aikarajat ja määritetyt vastuut.

Käytännön opastusta ja selkeitä suosituksia SEAP-kehitysprosessia varten on erilaisissa teknisissä ja metodologisissa tukimateriaaleissa (kuten SEAP-ohjekirjassa ja -lomakkeessa ja nykyisiä menetelmiä ja työkaluja koskevissa raporteissa). Paikallisten viranomaisten käytännön kokemuksiin perustuvassa, läheisessä yhteistyössä Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa kehitetyssä tukipaketissa on selvitetty yleiskokouksen osallistujille tärkeimmät periaatteet selkeästi, vaihe vaiheelta. Kaikki asiakirjat ovat ladattavissa sivuston www.eumayors.eu kirjastosta.[4]

Koordinointi ja tuki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskokouksen koordinaattorit ja tukijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskokouksen osallistujilla ei ole aina riittäviä työkaluja ja voimavaroja päästötaseen laskentaan, siihen liittyvän kestävän energian toimintasuunnitelman laatimiseen ja suunnitelmassa esiteltyjen toimintojen rahoittamiseen. Tämän vuoksi maakunnilla, alueilla, verkostoilla ja kuntaryhmittymillä on tärkeä tehtävä niiden auttaessa osallistujia noudattamaan sitoumuksiaan.

Yleiskokouksen koordinaattorit ovat eri hallintotasojen julkisviranomaisia (kansalliselta, alueelliselta ja maakuntatasolta), jotka antavat osallistujille strategista opastusta, rahoitusta ja teknistä tukea kestävän energian toimintasuunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten. Komissio erottaa toisistaan alueelliset koordinaattorit, jotka ovat kansallisen alatason hajautettuja viranomaisia – muun muassa maakuntia, alueita ja viranomaisten julkisia ryhmittymiä – ja kansalliset koordinaattorit, jotka ovat kansallisia julkisia elimiä – muun muassa kansallisia energiatoimistoja ja energiaministeriöitä.

Yleiskokouksen tukijat ovat EU:n laajuisia, kansallisia tai alueellisia verkostoja ja paikallisten viranomaisten yhteenliittymiä, jotka valjastavat lobbaus- tiedotus- ja promootiotoimintansa kaupunginjohtajien yleiskokoushankkeen tarkoituksiin ja tukevat sen osallistujien sitoumuksia.

Kaupunginjohtajien yleiskokouksen toimisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskokouksen osallistujat ja sidosryhmät saavat päivittäin apua promootioasioihin, teknisiin ja hallinnollisiin ongelmiin kaupunginjohtajien yleiskokouksen toimistosta (CoMO). Sitä hallitsee Energy Citiesin johtama paikallisia ja alueellisia viranomaisia edustavien verkostojen yhteenliittymä, johon kuuluvat CEMR, Climate Alliance, Eurocities ja FEDARENE. Euroopan komission rahoittama CoMO on vastuussa koko hankkeen yleisestä koordinoinnista.

Euroopan unionin instituutiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osallistujien kestävän energian toimintasuunnitelmien laatimisen ja täytäntöönpanon tukemiseksi Euroopan komissio on osallistunut erityisesti kaupunginjohtajien yleiskokouksen osallistujille kohdennettujen rahastojen kehittämiseen. Niitä ovat muun muassa ELENA (European Local Energy Assistance, eurooppalainen paikallisen energian tuki) -väline, joka on perustettu Euroopan investointipankin kanssa suurille projekteille, sekä yhdessä saksalaisen KfW-pankkikonsernin kanssa perustettu ELENA-KfW, joka tarjoaa täydentävän lähestymistavan pienten ja keskisuurten kuntien kestävien sijoitusten aikaansaamiseen.

Euroopan komission lisäksi yleiskokous saa täyden tuen instituutioilta, mukaan lukien alueiden komitealta, joka on tukenut hanketta sen alusta asti, Euroopan parlamentilta, jossa pidettiin kaksi ensimmäistä allekirjoitusseremoniaa, sekä Euroopan investointipankilta, joka auttaa paikallisviranomaisia hyödyntämään sijoitusmahdollisuuksia.

Yhteinen tutkimuskeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus tarjoaa hankkeelle teknistä ja tieteellistä tukea. Tiivistä yhteistyötä kaupunginjohtajien yleiskokouksen kanssa tekevä tutkimuskeskus huolehtii siitä, että osallistujat saavat selkeän teknisen ohjeiston ja lomakkeet, joita tarvitaan kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumusten noudattamisessa sekä täytäntöönpanon ja tulosten valvonnassa.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Covenant of Mayors official Website
  2. Directorate-General for Energy
  3. Joint Research Centre
  4. Energy Cities
  5. Climate Alliance
  6. Council of European Municipalities and Regions
  7. Eurocities
  8. Fedarene