Kemiantekniikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kemiantekniikkaa teollisessa skaalassa: tislauslaitos

Kemiantekniikka on prosessitekniikkaan sisältyvä tekniikan ala, jossa keskitytään kemiallisten prosessien kehittämiseen ja tekniseen toteuttamiseen teollisessa mittakaavassa. Kemiantekniikka on insinööritaitoa, jossa sovelletaan luonnontieteitä, esimerkiksi fysiikkaa ja kemiaa, sekä matematiikkaa tekniikan kehittämiseen. Teollisesta näkökulmasta prosessitekniikka on laajempi käsite kuin kemiantekniikka, koska teollisten prosessilaitosten tuotantotekniikkaan sisältyy osia, jotka eivät ole kemiantekniikkaa.

Esimerkkinä voisi käyttää appelsiinin mehustamista. Laboratoriossa se tehtäisiin käsin puristamalla. Menetelmä ei kuitenkaan laajennu suureen mittakaavaan, koska se vaatisi kokonaisen armeijan työntekijöitä puristamaan joka appelsiinin käsin. Teollisuusmittakaavaan prosessi automatisoidaan. Esimerkiksi kone kuorii appelsiinin, jonka toinen kone murskaa ja suodattaa mehun pois.

Kemiantekniikan aloja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Prosessiautomaatio, prosessien mittaukseen ja hallintaan keskittyvä tietotekniikka
  • Katalyysitutkimus ja pintakemia, eli pinnoilla ja kalvoissa tapahtuvien ilmiöiden tutkimus
  • Reaktiotekniikka, reaktorien suunnittelu ja reaktioiden aineensiirto
  • Kemianlaitetekniikka, yksikköoperaatiot, massansiirto-, ja erotuslaitteet, kuten putket, pumput, tislaimet
  • Laitossuunnittelu, tehdaskokonaisuuksien prosessilaitteistojen suunnittelu ja hinnan selvittäminen
  • Bioprosessitekniikka, biologisten prosessien, kuten käymisen, toteuttaminen teollisuusmittakaavaan
  • Polymeeriteknologia, muovien ja polymeerien valmistustekniikka, kuten polymerointikatalyytit
  • Metallurginen prosessitekniikka eli prosessimetallurgia

Kemiantekniikka ei ole kemiaa, joka on luonnontiede. Kemiantekniikkaan ei kuulu paperinvalmistus tai puunjalostus itsessään. Metsäteollisuus tai paperi- ja selluteollisuus ovat erillisiä aloja, jotka ovat tilaaja-, eli asiakasaloja kemiantekniikalle. Esimerkiksi paperikoneen vedenpuhdistus on tyypillinen toimeksianto kemiantekniikan asiantuntijoille puunjalostuksessa.

Kemiantekniikan soveltamiseen tarvitaan myös riittävä määrä asiantuntemusta kemiasta:

Kemiantekniikka Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemianteollisuus on metsäteollisuuden jälkeen Suomen toiseksi suurin teollisuudenala. Kemian tekniikan sovelluskohteita ja Suomessa alalla toimivia yrityksiä:

  • Öljynjalostus, Neste
  • Maalit ja pinnoitteet, Tikkurila
  • Lääketuotanto, Orion
  • Hienokemikaalit, CABB
  • DNA-testit, Finnzymes
  • Elintarviketeollisuus, Valio
  • Teollisuuskemikaalit, Kemira
  • Puhdistusaineet ja tekniset kemikaalit, esim. Berner ja Kiilto
  • Päivittäistavarat, esim. Cederroth
  • Kosmetiikka, Lumene
  • Katalysaattorit, Ecocat
  • Räjähdysaineet, Forcit
  • Suomessa on myös kaivosteollisuutta, kuten Kemin kromikaivos.
  • Suomessa on myös kehitetty ohutkalvojen kasvatukseen puolijohdeteollisuudessa käytetty menetelmä atomic layer deposition (ALD), jolla voidaan tuottaa atominpaksuinen kerros kerrallaan.
  • Monien metallien (koboltti, nikkeli, kupari) valmistus tapahtuu kemiallisesti vaikka yritykset kuuluvatkin metalliteollisuuteen.

Kemiantekniikan suomalaisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot prosessinhoitaja ja laborantti sekä ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK). Lisäksi on olemassa ylempi ammattikorkeakoulututkinto insinööri (ylempi AMK). Kemiantekniikan ammattikorkeakouluohjelmia on Turun ammattikorkeakoulussa[1] ja Metropoliassa[2], aikaisemmin myös Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Kemiantekniikan yliopistotutkintoja ovat tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti sekä tekniikan tohtori. Kemiantekniikan yliopistotason koulutusta saa Suomessa seuraavista yliopistoista: Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Åbo Akademi ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]