Keskustelu:Helvetti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mitenkähän noiden lähteiden logiikka menee - minä kun teini-ikäisenä luin alkuperäisen 1963-painoksen muutamaan kertaan ja sen pohjalta tein myös listat helvetin, kiirastulen ja taivaan piireistä, joista helvetin lisäsin tänne. Fengshuimestari 4. helmikuuta 2009 kello 16.36 (EET)[vastaa]

Aiheen rajaus

[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli vaikuttaa liiankin laajalta ja sisältää sellaistakin, mikä ei oikeastaan kuulu aiheeseen, paitsi lyhyenä mainintana vertailun vuoksi. Varsinaisesti käsite helvetti kuulunee vain niihin uskontoihin, etenkin kristinuskoon ja islamiin, joissa on selvä käsitys tuonpuoleisesta rangaistuksesta. Esimerkiksi kreikkalaisten Haadesta koskevaa kappaletta voitaisiin lyhentää paljonkin tai kuitata parilla lyhyellä maininnalla, onhan siitä erillinenkin artikkeli. Tässähän on jo lause: "Esimerkiksi muinaisten suomalaisten uskomuksissa kuolleet vaeltavat tuonelassa varjomaisina haamuina", minkä voisi täydentää vaikkapa tähän muotoon: "Esimerkiksi antiikin kreikkalaisten käsityksen mukaan kuolleet vaeltavat Haadeksessa varjomaisina haamuina, samoin muinaisten suomalaisten uskomusten mukaan Tuonelassa." Aeneis-eeposta koskeva osio kyllä kuulunee asiaan ainakin siltä osin kuin se käsittelee Tartarosta, joka selvästi jo muistuttaakin kristillistä helvettikäsitystä ja johon esimerkiksi Danten kuvaus helvetistä saattaa suurelta osin perustuakin. -KLS 12. helmikuuta 2009 kello 15.45 (EET)[vastaa]

Haadeksen perusteellisempi käsittely liittyy kristillisen helvettiajattelun syntyyn. Kreikkalaisten filosofien ajatukset Haadeksesta vaikuttivat varhaiskirkon kirkkoisiin ja myöhemmin skolastikkoihin. Olen samaa mieltä, että Haadeksen osuutta voitaisiin tiivistää esimerkiksi puolella, mutta supistaminen muutamaan lauseeseen menisi liian pitkälle. --Peltimikko 12. helmikuuta 2009 kello 15.57 (EET)[vastaa]

Artikkelissa on pari hämmentävää väliotsikkoa, "Kuolleet eivät tiedä mitään" ja "Keskiajan tuhatvuotinen maanpäällinen helvetti". Kummassakaan tapauksessa otsakkeen alla oleva teksti ei selitä otsikon sanamuotoa. Noita pitäisi avata paremmin tai muotoilla uusiksi. --Risukarhi (keskustelu) 20. tammikuuta 2013 kello 12.18 (EET)[vastaa]

Samaa mieltä, tämän artikkelin otsikkoja voisi myös muissa kohdissa parantaa... Kaarle kahdeskymmeneskahdeksas (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 22.16 (EET)[vastaa]


Helvetti Kristinuskossa

[muokkaa wikitekstiä]

Tällä sivulla on lähes yksi yhteen sama teksti kuin "pääartikkelissa" Helvetti kristinuskossa. Jos tuo erillinen pääartikkeli tarvitaan, niin täältä pitäisi tiivistää todella reilulla kädellä. Tilanne on nyt se, että kun joku haluaa tehdä parannuksia, niin on mahdotonta tietää kumpi on uudempi versio ja kumpaan sivuun siis parannukset pitäisi tehdä (tai oikeastaan pitää aina muokata molempia). Jotta ei tällaista hyväksi luokiteltua artikkelia tarvisi ruveta pätkimään, niin mielestäni tiivistämistä parempi vaihtoehto voisi olla poistaa kokonaan tuo "pääartikkeli". Onkohan kenelläkään mielipiteitä tähän ongelmaan? Kaarle kahdeskymmeneskahdeksas (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 22.16 (EET)[vastaa]

Itse en näe mitään ongelmaa siinä mikäli artikkelit alkavat mennä "eri suuntiin" - ja se olisi itse asiassa jopa toivottavaa. Perustin aikoinaan Helvetti Kristinuskossa artikkelin tyhjästä muun muassa siltä varalta jos varsinaista pääartikkelia rankataan kovalla kädellä. Mikäli haluat tehdä reilusti muokkauksia, niin suosittelen mieluummin artikkelia Helvetti Kristinuskossa, sillä nykyimuotoinen Helvetti -artikkeli on valittu Hyväksi artikkeliksi (HA). --Peltimikko (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 09.07 (EET)[vastaa]
Ymmärrän sinun pointin. Nyt kun tarkemmin miettii, niin saattaahan se olla, että erillinen artikkeli helvetti_kristinuskossa voi olla pitkällä tähtäimellä paras vaihtoehto. Silti, kyllähän hyvästäkin artikkelista voi tehdä aina paremman :). Minusta tässä helvetti-artikkelissa on kristinuskon helvettiä käsitelty laajemmin kuin muita, ja erityisesti kristillisen helvettiuskon historiaa eri aikakausilla on käsitelty sivukaupalla, todella tarkasti, ja yksipuolisesti vain yhtä lähdettä käyttäen. (Onko koko osuus vain otteita Kuulan kirjasta?) Kannattaa ottaa huomioon myös, että tässä artikkelissa on vielä erikseen kristillinen helvettiusko Suomessa -kappale (ja sen historia). Eli jos nyt on jo olemassa erillinen artikkeli (helvetti kristinuskossa), josta tuo tieto jo samassa muodossa löytyy, niin tästä helvetti-artikkelista voisi noista kristinuskon historiakappaleista helposti tiivistää jokaisesta yli puolet pois tämän artikkelin laadun siitä kärsimättä. En kuitenkaan ajatellut tuollaista omin luvin ruveta tekemään, ellen saa kannatusta tälle täällä keskustelupalstalla. Tämä voi kuitenkin olla sen verran keskeinen ja hyväksi todettu artikkeli, että jonkinlainen yhteisymmärrys voisi olla paikallaan. Kaarle kahdeskymmeneskahdeksas (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 22.02 (EET)[vastaa]

"Myöhemmin Calvinin ajatuksien pohjalle rakennettujen reformoitujen kirkkojen mukaan Jumala on hyvä ja on päättänyt lopulta pelastaa kaikki" Tämä ei kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa. Näytteeksi opinnäyte reformoitujen seminaarista. --2001:708:110:1820:7646:A0FF:FEA0:4B5B 29. marraskuuta 2013 kello 12.18 (EET)[vastaa]

Tuo linkki on mennyt rikki. Tässä on toimiva linkki: [1]. Myös pastori Paul Dirksin hengentuote Is There Anything Good About Hell?: Our Discomfort About Hell and Its Ultimate Good käsittelee asiaa. Helvetin kidutusten katseleminen on oleellinen osa taivaan iloa ja todistus Jumalan hyvyydestä --2001:708:110:1820:9016:74AC:BF7E:6145 28. heinäkuuta 2022 kello 14.10 (EEST)[vastaa]

Nyt artikkelissa sanotaan, että Origeneksen mukaan helvetti on syntisille ikuinen mutta sielut lopulta palaavat Jumalan yhteyteen. Kuinka tuo on mahdollista? Jos syntisille helvetti on ikuinen, kuinka heidän sielut voivat palata Jumalan yhteyteen? 109.240.114.222 17. kesäkuuta 2018 kello 10.39 (EEST)[vastaa]

Hyvä kysymys. En-wikin artikkelissa on asiasta kirjoitettu näin: Frederick W. Norris – – states that the positions that Origen takes on the issue of universal salvation have often seemed to be contradictory. Ehkä teologit sen joskus selvittävät. --Jmk (keskustelu) 17. kesäkuuta 2018 kello 10.47 (EEST)[vastaa]