Keskustelu:Kristillisdemokratia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mihin perustuu käsitys, että kristillisdemokratia pohjautuu erityisesti Raamatun kymmeneen käskyyn? Kymmenen käskyä ovat osa kristillistä maailmankatsomusta, mutta en ole ikinä kuullut, että kristillisdemokratia rajoittuisi juuri näihin käskyihin. Enpä toisaalta ole kristillisdemokratiaan juuri tutustunut enkä siitä osaa itse kirjoittaa, mutta nykyinen artikkelikin vaikuttaa hyvin kyseenalaiselta. —Jni 17. marraskuuta 2005 kello 10:44:44 (UTC)

Artikkeli nykymuodossaan antaa sen käsityksen että kristillisdemokratiaa edustaa Suomessa KD. Mielestäni tämä on vähintäänkin keskustelun arvoinen asia. Jos miettii esim. Saksan CDU:ta ja CSU:ta niin niitä lähin puolue Suomessa on Kokoomus tai Keskustapuolue. --Loudiou 12. heinäkuuta 2007 kello 21.23 (UTC)


Voi helkkari. Tämä artikkelin tynkä on täyttä skeidaa. Kristillisdemokratia ei pohjaudu Raamattuun tai sen oppeihin. Tämähän on vastustajien vanha vitsi, että Suomessa kristillisdemokraattien puolueohjelma on Raamattu. Itse asiassa Suomen suhteen on heikko puhua kristillisdemokratiasta, koska poliittisessa viitekehyksessä kristillisyys eli luterilaisuus on Suomessa ollut osana suomalaiskansallista nationalismia ja kristillis-isänmaallisuutta. Tosiasiassa kristillisdemokratia on Välimeren romaanisen (eli Italia, Espanja, Ranska) katolisen poliittisen kulttuurin tulos, joka vaikuttaa myös eteläisillä saksalaisalueilla, kuten Baijerissa ja Itävallassa. Oikeastaan sitä esiintyy kaikilla katolisilla alueilla. Itse asiassa poliittista historiaa tarkastellessa kristillisdemokratia luterilaisessa maassa tuntuu mahdottomuudelta.
Eurooppalainen kristillisdemokratia nojaa nimenomaan katoliseen perinteeseen. Se alkoi kehittyä yhtä aikaa "kolmannen tien" oppien ja totaalitaaristen aatteiden kanssa 1930-luvulla. Sen opit perustuivat katolilaiseen ajatteluun, jossa peruselementtejä olivat (ja ovat edelleen) perhe, maalaiskyläyhteisö, köyhäinhuolto ja perinteellisyys eli tietynlainen konservatismi. Kärjistetysti sanottuna kristillisdemokratia on pienten italialaisten kyläyhteisöjen tuote ja aate. Koska se on kyläyhteisöjen tuote, se korostaa vallan hajauttimista katolilaiseen tyyliin. Kansalla on valta parhaiten, kun se toteutetaan pienissä yksiköissä, esim. kylä- ja kuntatasolla. Kristillisdemokratia ei usko vahvaan valtioon, kun taas Suomessa kristillisyys on toiminut kansallisvaltion ja valtiovallan tukipilarina.
1940-luvulla sodan jälkeen kristillisdemokratiasta tuli poliittisesti tärkeä aate, koska se toimi antikommunistisena kiilana Välimeren alueen vahvoja kommunistisia liikkeitä, kuten Italian kommunistipuoluetta, vastaan. Kristillisdemokraatit olivat esimerkiksi Italiassa samassa asemassa kuin sosiaalidemokraatit Pohjoismaissa. Kristillisdemokraatit sopivat länsiliittoutuneille hyvin, koska he olivat antikommunisteja, mutteivät liian radikaaleja kuten fasisteja, ja heillä oli sosiaalireformistinen ohjelma, joka söi vasemmiston kannatusta. Kristillisdemokraatit olivat mukavan keskustalainen puolue oikeiston ja vasemmiston laitojen välissä. Se ei myöskään ollut liian konservatiivinen esimerkiksi sosiaalipolitiikan suhteen. Kristillisdemokratian tärkein idea olikin Italiassa ajaa hyvinvointia ja köyhän kansan oikeuksia, ja näin padota ateistisen kommunismin tietä.--Smörre 15. huhtikuuta 2008 kello 14.25 (UTC)
Tämä artikkeli tosiaan vaatii muokkaamista ja lisäämistä. Esimerkiksi Saksan ja Hollannin kristillisdemokraatit eivät vastusta aborttia tai avioeroa. Smörren kommenttien kanssa olen suurelta osin samoilla linjoilla, tosin aatteen kytkeminen pelkästään katolisuuteen ei ole kuin osittain totta (Saksan ja Hollannin kristillisdemokraatit ovat voimakkaita myös protestanttien keskuudessa). Loudiou 16. huhtikuuta 2008 kello 07.49 (UTC)
Niin ei tietenkään pelkästään voi kytkeä, mutta katolisuudessa on se pohja, josta kyseinen aate on noussut. Kristillisdemokratia on kehittynyt ulos katolisesta viitekehyksestään, mutta sen juuret ovat siellä. Etelä-Saksan CSU:sta CDU:kin ponnisti. Nykyään aate on yleisesti kaikissa maissa valtakirkkokunnasta huolimatta.--Smörre 23. kesäkuuta 2008 kello 21.39 (UTC)