Keskustelu:Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Poistettuja veistoksia ja poistoehdotuksia

[muokkaa wikitekstiä]

Aurinkotuuli Puolarmetsässä

[muokkaa wikitekstiä]

Puolarmetsän sairaalan pihalla ollut Aurinkotuuli on toivottavasti saanut paremman kodin jostain. Sairaalan purku alkoi tänä vuonna [1] ja paikalle tulee asuntoja kuulemma.--Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 22.38 (EEST)[vastaa]

Keisarin kivi Soukassa

[muokkaa wikitekstiä]

Keisarin kivi on itse asiassa kallioon hakattu kirjoitus keisarin vierailun muistoksi. Se on ollut villa Fridhemin rannassa ja on syytä olettaa että se on nykyään yksityismaalla. Se ei ole taideteos eikä muistomerkki (pikemminkin luontokohde) tulkintani mukaan, ja sijainti huomioon ottaen sen voisi poistaa luettelosta. Odottelen kannanottoja.--Htm (keskustelu) 20. elokuuta 2017 kello 09.46 (EEST)[vastaa]

Aurinkotuulen voi poistaa, toivottavasti se ilmestyy johonkin aikoinaan. Keisarin kivestä löytyy Museoviraston tietoja, joka luokittelee sen "taide, muistomerkit, hakkaukset". Lisäksi kohteen hoitajaksi mainitaan "ilmeiseti Kauniaisten kaupunki". Onko kohde yksityisellä tai julkisella maalla ei ole ratkaisevaa, vaan paikan saavutettavuus. Onhan kaupungeissa paljonkin yksityisiä julkisia tiloja. Jos se on yksityishuvilan rannalla, tai jos se voidaan saavuttaa yksityisen piha- tai ranta alueen kautta, silloin on kyse ei-julkisesta kohteesta. Vaikea sanoa näkemättä paikkaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 08.35 (EEST)[vastaa]
Huvila on ollut Kauniaisten kaupungin omistuksessa ja Kauniaisten kaupunki on laittanut sen myyntiin. Onko käynyt kaupaksi, en tiedä. [2]
Olin lukenut hiukan huonosti ymmärtäen yllä olleen uutisen Kauniaisten kaupungin aikeesta myydä huvila. Kaupan kohde oli Amiraalihuvila, jonka tontti on lohkaistu Kauniaisten kaupungin omistuksessa edelleen olevan Villa Frosteruksen tontista. Villa Frosterus on arkkitehti Sigurd Frosteruksen kesäasunnokseen rakennuttama huvila ja sen tontti on nykyään Kauniaisten kaupungin ulkoilualuetta[3]. Myös huvila on Kauniaisten kaupungin. Varsinainen Villa Fridhem, jossa keisari kävi, on purettu joskus vuoden 1910 tienoilla ja Villa Froseterus rakennettu sen korvaajaksi. Keisarin kivi on ulkoilualueen rannassa. Kävin Kulttuurinavigaattorin kanssa etsimässä Keisarin kiveä, joka löytyi ja kuvattiin. Totesimme, että alue on julkinen paikka ja Keisarin kivi saa pysyä luettelossa.--Htm (keskustelu) 14. maaliskuuta 2020 kello 21.30 (EET)[vastaa]
Aurinkotuuli on jälleen olemassa EMMAlta saamani tiedon mukaan. Päivitän tiedot, kunhan ehdin kaivaa postilaatikkoa. Toivottavasti viikon sisään. --Paju (keskustelu) 31. tammikuuta 2021 kello 14.27 (EET)[vastaa]

Lisättävää

[muokkaa wikitekstiä]
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Näyttäisi olevan Jussi TwoSevenin muraali Otakarhu (2019), artikkelin Otaniemen lukio kuvan ja kuvatekstin mukaan. Lukion osoite Tietotie 6. Lähteeksi esim. Jussi TwoSeven: Otakarhu @ Otaniemen lukio, Espoo jussitwoseven.com. 11.9.2019. Viitattu 6.10.2020. --Paju (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 22.40 (EEST)[vastaa]

Kuvattu ja lisätty. Samalla retkellä Leppävaarasta löytyi ja kuvattiin Leppävaaran urheilukentän muistolaatta, joka lisätty nimikkeenä taulukkoon (tiedot laatasta, lisäksi voisi etsiä lähteistystä Länsiväylä-lehdestä, laatta julkistettu 7.9.2006). Kuva tulossa aikanaan Commonsiin. --Paju (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 16.22 (EET)[vastaa]

Elina Aution seinämaalaus Crossings (2019) Tapiolan Merituulentorilla, viereisen kadun nimi on Länsituuli. Koordinaatit noin: 60.1753°N, 24.8026°E, voi täsmentää paikan päällä. Lähde: Klaus Nurmi (5.12.2019) Tapiolan arkkitehtuuria mukaileva iso seinämaalaus valmistui Merituulentorille (lansivayla.fi) --Paju (keskustelu) 11. marraskuuta 2020 kello 00.04 (EET) + 2.3.2021 kello 15.23 (EET)[vastaa]

Sinä päivänä

[muokkaa wikitekstiä]

Seela Petran seinämaalaus Sinä päivänä (2019) Merituulentorin pyöräparkki, kauppakeskus Ainoan vieressä Tapiolassa. Teos maan alla julkisessa sisätilassa. Lähteet: Seela Petra: Sinä päivänä (emmamuseum.fi), Anneli Tuominen-Halomo (18.9.2019) Pyöräilijöitä hemmotellaan taiteella Tapiolassa – Maanalaisen pyöräparkin seiniä kiertää valtava taideteos (lansivayla.fi)--Paju (keskustelu) 11. marraskuuta 2020 kello 17.00 (EET)[vastaa]

EMMA julkisen taiteen kartan (2013) julkisen ulkotilan kohteita

[muokkaa wikitekstiä]

Kirjaan Espoon modernin taiteen museo EMMAn julkaisemasta Espoon julkisen taiteen kartasta (2013) luettelosivulta puuttuvia julkisen ulkotilan kohteita. Kartta on seitsemän vuoden takaa, eli silloisen kartan kohteista joihinkin saattaa olla tullut muutoksia. Kohteet teosnimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, kaupunginosa Espoon karttapalvelusta. Huomautus: tässä vaiheessa en lisää julkisen sisätilan nimikkeitä. Lähde: Espoon kartta. Julkinen taide ja julkiset tilat 12.11.2013. pdf --Paju (keskustelu) 11. marraskuuta 2020 kello 16.01 (EET) - kello 18.59 (EET)[vastaa]

  • Heikki Nieminen pronssiveistos Aurinkotuuli (1980) Espoon Puolarmetsän sairaalan pihamaa, Puolarinportti 1. Kartan kohde 123. Kaupunginosa Olari. Sairaala purettu 2017, teosta ei löytyne ainakaan entisestä osoitteesta. Voisi kysyä EMMAsta, mikä oli teoksen kohtalo, missä jatkuu uusi elämä?
Sain EMMAsta tiedon tämän nykysijainnista Lintuvaaran kiertoliittymän teoksen jäljityksen ystävällisenä sivujuonteena. Tarttee kaivaa viestejä ja lisäillä siirretyn ja äskettäin uudelleenpystytetyn sijainti tänne. --Paju (keskustelu) 31. tammikuuta 2021 kello 13.36 (EET)[vastaa]
...tai en vielä ihan saanutkaan. Sen sijoitus on vasta tulossa "näillä näkymin" (viesti 16.11.2020) Espoonlahteen.--Paju (keskustelu) 1. helmikuuta 2021 kello 13.42 (EET)[vastaa]
  • Sen sijaan Kari Juvan Muusa ja Pegasos -teos on löytänyt uuden kodin Suurpellon Lukutorilta (per sama EMMAn intendentin viesti). Espoon karttapalvelu antaa katuosoitteeksi Suurpellon puistokatu 18 , kaupunginosaksi Henttaa ja kansalaisen karttapaikasta sille suuntaa-antavat koordinaatit 60.1871 N, 24.7423 E. (Kansalaisen karttapaikka ei vielä löydä juuri tätä katunumeroa, mutta läheisen Suurpellon puistokatu 14 löytää). --Paju (keskustelu) 1. helmikuuta 2021 kello 13.42 (EET)[vastaa]
Suurpellon ikkunailluusiot, kiinteistö Lillhemtintie 4, vuodelta 201x/202x. Teostietoja kaivataan (tekijä, vuosi, teosnimi).
Kuvattu. Läheiseltä Anna Bildstenin polun viereltä (Hans Floorin puiston eteläosassa, asumisoikeuskerrostalo Suurpellon puistokatu 8:n länsipuolella), Muusasta ja Pegasoksesta linnuntietä 210 metriä etelään, löytyi kolmea kookasta lentävää perhosta esittävä veistos, joka vaatii teostietojen selvittelyä. Kolmanneksi Opinmäen monitoimitalon/koulukeskuksen viereinen asuintalo (Lillhemtintie 4, tai Piilipuuntie 31 tai Poppelikuja 1) oli ulkomaalaukseltaan mielenkiintoinen: keltasävyiseen taloon oli harmailla ulkomaalin sävyillä luotuja hauskoja perspektiiviharhoja ikkunoiden ja ovien kehykseksi (tämä talon julkisivumaalaus voisi kuulua muraalien sarjaan, jos suunnittelijat/tekijät ja ajankohta sekä mahdollinen nimike selviää). Voisin lisätä kuvat tänne sivulle selvitettävien taulukkoon ehkä viikon sisään. --Paju (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 22.24 (EET)[vastaa]
Suurpeltoseuran Facebookissa: "Hans Floorin puiston maisemateoksen ideoivat suunnitteluhortonomi Pia Rönnholm ja insinööri Kari Nyrhinen". Perhoset ovat puiston perhoskummulla, näin kertoo seura postauksessaan 17.12.2020.--Htm (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 23.08 (EET)[vastaa]
Loistavaa tiedonhakua. Kiitos! Lumen alta ei toki "perhoskumpua" voi kuin kuvitella. Lisäilen ehkä kuvan tästä työstä, joskin keväämpänä/kesäisempänä ilmana tuosta saisi varmaan vihreempine miljöineen paremman kuvan. --Paju (keskustelu) 1. maaliskuuta 2021 kello 00.32 (EET)[vastaa]
Muusa ja Pegasos ja Perhoset taulukoitu. Lisäksi ote kiehtovasta "ikkunailluusioiden muraalista" Lillhemtintie 4:n seinässä ohessa. Tälle seinämaalaukselle tarvittaisiin tietoa tekijästä, teosnimeä ja -vuotta. Näitä ikkunoita kehystäviä optisia illuusioita on ainakin rakennuksen kolme julkisivua täynnä, neljäs julkisivu taisi olla sisäpihamaisempi (parvekkeita tms). Mielestäni kuuluisi ehdottomasti Espoon julkisen taiteen listalle, kunhan tekijä ja teostiedot saadaan lähteistettyä. --Paju (keskustelu) 2. maaliskuuta 2021 kello 14.00 (EET)[vastaa]
Kuvattu ja taulukoitu. Ulkoisesti kuin "tavanomainen" sepän tms. tekemä perinteinen maalaiskoulun kukkotuuliviiri. Samankaltaisia on aika monessa koulussa. Mutta kun listattu Espoossa julkisten taideteosten esitteessä tekijätietoineen, lisättäneen kuva listalle. --Paju (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 22.24 (EET)[vastaa]

Hanasaaresta pari-kolme nimikettä

[muokkaa wikitekstiä]

Näille voisi kaivaa koordinaatit ennen tai jälkeen dokumentoinnin:

--Paju (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 00.26 (EEST)[vastaa]

Joitain muutoksia tullut, Telling Tales -teosta ei enää ollut. Lars-Gunnar Nordströmin ruostumattomasta teräslevystä koottun teos Dimensionell Constellation (1978) kuuluu ehkä listalle (joskin luokituksena on vaihtuvat taideteokset, eli epävarmaa kuinka monta vuotta teoksen on tarkoitus tuossa olla). Uudemmista Gunzi Holmströmin ääni-installaationa soiva pronssiveistos Sieni (2023) sai hyvälle päälle. Kuvasin Hanasaaren ulkoteokset sunnuntaikävelyllä. Delta T olisi hyvä kuvat iltahämärällä, kun ledvalaostus on päällä. Teoksista on vihkonen, jonka saa informaatiosta. Huom! Hanasaaren kulttuurikeskuksen sisätiloissa on myös useita julkisia taideteoksia.--Paju (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 22.04 (EEST)[vastaa]

Enkelipatsas

[muokkaa wikitekstiä]

Espoossa puhuttua, ja Kannusalin taidetta harkintaan

[muokkaa wikitekstiä]
  • Marja-Leena Valkola: Espoossa puhuttua (2012). Akryyli kankaalle, Uutta-taiteilijaprojekti 2012. Teos sijaitsee ainakin illalla "hämärästi" (heikosti valaistuna) kauppakeskus Entressen B-rapun portaikon yläpäässä (2.-3. krs) hissin vieressä, Espoon keskuksen kaupunginosassa. Teos mennee monelta ohi, koska esimerkiksi Entressen kirjastoon (kauppakeskuksen 3. kerros) useimmat vaikuttavat hurauttavan hissillä (hetken havainnoinnin perusteella yli 90% kävijöistä), lähiseudulta saavutaan jonkun verran myös suoraan 3. kerroksen sisäpihan kautta. Valokuvattu 17.12.2021, kuva ja nimike tulossa taulukkoon. Alustava viite, jos tiedät paremman, voisi lisätä: Marja-Leena Valkola (galleria12.fi) sekä teoksen alla oleva opaste.
  • Lisäksi ohikulkijan havaintona: rantaradan toisella eli pohjoispuolella sijaitsevan Espoon virastokeskuksen lähellä, vuonna 2020 remontoidun Espoon keskuksen kulttuuritila Kannusalin (Kannusillankatu 4, eli Kannunsillanmäen väestösuojan) taiteesta esimerkiksi kadullekin osin näkyviä, väestösuojaan ja tiloihin johtavia muraaleja voisi käydä kuvaamassa ja ottaa harkintaan. Kannusalin verkkosivu. --Paju (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 20.44 (EET)[vastaa]

Takkatien liikenneympyrän siirretty ravikärry

[muokkaa wikitekstiä]

Vermonrinteen ja Takkatie/Ravitien liikenneympyrässä ollut suurkokoinen ravikärry on nyt lännempänä, Ravitien ja Perkkaantien risteysalueella. Olen kuvannut sen tänään. Löytyykö tekijää tai muita tietoja? Jos jotain löytyy voisin laittaa kuvan Wikipediaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. huhtikuuta 2021 kello 23.24 (EEST)[vastaa]

Espoon Nelli

[muokkaa wikitekstiä]

Siirrettävä julkinen taideteos, Kerttu Horilan suunnittelema Espoon Nelli (2022) sijoitettiin aluksi Toppelundinrantaan (6. kesäkuuta 2022). Per Taidelahja 50-vuotiaalle Espoolle (Ari Karttunen, 7.6.2022), viitattu 27.9.2022 ja EMMA antoi taidelahjan 50-vuotiaalle Espoolle – Kerttu Horilan julkinen taideteos Espoon Nelli ilahduttaa kaupunkilaisia Toppelundinrannassa (Ari Karttunen, 7.6.2022), viitattu 27.9.2022. Emman uutisen kartan mukaan teos sijaitsi ainakin kesäkuussa 2022 merenrannalla, Toppelundin päiväkodista eteläkaakkoon (Koordinaatit noin 60.1559°N, 24.7827°E). --Paju (keskustelu) 27. syyskuuta 2022 kello 17.09 (EEST)[vastaa]

Täydennettävää 2024

[muokkaa wikitekstiä]

Pikaraitiotie Raide-Jokerin reitillä on ainakin neljä teosta Espoossa, joista yksi näkyi jo olevan listalla. Seuraavat kolme uupuivat, lähteenä uutinen Minnamaria Koskela (26.2.2024) Ratikan taide ilahduttaa ihmisten arkea ja kulkemista (julkinentaide.fi):

  • Kati Immonen Rhodojen suojassa (2022). - Muraalimaalaus meluvallissa. Laajalahti, Alppiruusupuiston vieressä.
  • Armi Teva Linnuntie (2022). - Otaranta.
  • Jenni Tieaho Hummani hei! (2023). - Vermo.

Näin alkukirjauksena. Lisälähteitä voi hakea ja koordiaatteja voi lisäillä. --Paju (keskustelu) 21. maaliskuuta 2024 kello 11.31 (EET)[vastaa]