Kirjoahvenet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirjoahvenet
Tulisuu (Thorichthys meeki)
Tulisuu (Thorichthys meeki)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Cichliformes
Heimo: Kirjoahvenet
Cichlidae
Bonaparte, 1840
Katso myös

  Kirjoahvenet Wikispeciesissä
  Kirjoahvenet Commonsissa

Kirjoahvenet (Cichlidae) on makeissa vesissä elävien kalojen heimo, josta tunnetaan eri arvioiden mukaan 1 300–2 000 lajia. Ne jaetaan 112–226 sukuun.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoahventen koko vaihtelee pari senttiä pitkistä lähes metrisiin. Vartalonmuodoissa on eroja, mutta yleisin vartalonmuoto on pystysuuntaan melko litteä (esimerkkilajina lehtikala).

Kirjoahventen luonnolliseen levinneisyysalueeseen kuuluu Afrikka (ainakin 900 lajia), Etelä-Amerikka (291 lajia), Keski-Amerikka ja Länsi-Intia, Lähi-itä sekä Etelä-Intia ja Sri Lanka. Pohjois-Amerkassa elää yksi alkuperäinen laji, teksasinkirjoahven. Eurooppa ja Australia ovat saaneet kirjoahvenkantansa villiintyneistä, muualta tuoduista lajeista.[1][2]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kirjoahvenet huolehtivat jälkikasvustaan jollakin tavalla. Ne hoitavat ja vartioivat mätiä, ja usein myös pieniä poikasia.

Kirjoahvenet voidaan jakaa alustakutijoihin ja suuhautojiin. Ensin mainitut laskevat mädin puhdistetulle, kiinteälle alustalle kuten kivelle tai kasvin lehdelle, vartioivat sitä ja usein löyhyttelevät hapekasta vettä kehittyville mätimunille. Suuhautojat pitävät mätiä ja tai vastakuoriutuneita poikasia suojassa suussaan. Suuhautojat voidaan edelleen jaotella useampiin luokkiin sen mukaan, missä vaiheessa mätimunat poimitaan suuhun ja mikä on kummankin vanhemman rooli tässä. Tutkijat ovat päätelleet, että suuhautominen on kehittynyt itsenäisenä käyttäytymismuotona monessa evoluution haarassa.[3]

Kirjoahvenissa on kaikkien eri ruokavalioiden edustajia: puhtaita kasvinsyöjiä, raadonsyöjiä ja ahnaita petoja.[4]

Valkoleukatilapiaa (Tilapia mossambica) kasvatetaan ruokakalaksi. Monia muita lajeja pidetään akvaariossa. Tunnetuimpiin akvaarion kirjoahveniin kuuluvat lehtikala, kiekkokalat, tulisuu, riikinkukkokirjoahven ja helmikirjoahven.[5]

  1. Family Cichlidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  2. Australian Society for Fish Biology (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Barlow, G.W: How to Observe and Report Mouthbrooding in Cichlid Fishes 2000. The Cichlid Room Companion. Arkistoitu 30.4.2008. Viitattu 1.6.2008.
  4. Rhett Butler: Cichlids for your aquarium Mongabay. Viitattu 6.2.2020.
  5. Robert Lewis (toim.): Cichlid Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.2.2020.


Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]