Kirppusara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirppusara
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Alaheimo: Cyperoideae
Tribus: Cariceae[1]
Suku: Sarat Carex
Laji: pulicaris
Kaksiosainen nimi

Carex pulicaris
L.

Katso myös

  Kirppusara Wikispeciesissä
  Kirppusara Commonsissa

Kirppusara (Carex pulicaris) on Euroopassa kasvava sarakasvi. Suomessa laji on uhanalainen.[2]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirppusara kasvaa 10–25 cm korkeaksi ja se on tiheään mätästävä ja rönsytön. Varret ovat pystyjä ja rihmamaisia, varren tyvitupet ovat väriltään likaisenruskeita. Myös lehdet ovat rihmamaisia ja pituudeltaan lähes varren mittaisia. Kukinto on 1–2,5 cm pitkä tähkä. Tähkän kärki on hedekukkainen ja sen tyviosassa on harvassa 5–10 emikukkaa. Ruskeat tähkäsuomut ovat suippoja, kalvolaitaisia ja pian varisevia. Pullakot ovat sukkulamaisia, suonettomia ja aluksi väriltään ruskeanvihreitä, mutta kypsinä kiiltävän mustanruskeita. Aluksi pullakot ovat pystyjä, mutta kypsyessään asento on alaviisto. Kirppusara kukkii Suomessa heinäkuussa.[3]

Kirppusaraa kasvaa ainoastaan Euroopassa. Sen levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Espanjasta Alppien kautta Baltiaan, ja pohjoisessa Lounais-Suomeen, Etelä-Ruotsiin ja Norjaan, jossa lajia tavataan rannikolla aina napapiirin korkeudelle saakka. Lisäksi kirppusaraa kasvaa Britteinsaarilla, Färsaarilla ja Islannissa.[4] Suomessa kirppusaraa tavataan nykyään vain Ahvenanmaalta. Turun saaristosta ja Varsinais-Suomesta laji lienee hävinnyt. Mantereella laji on aina ollut hyvin harvinainen, eikä sieltä tunneta kuin muutamia, vanhoja kasvupaikkoja.[5]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirppusara viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, kuten ohutturpeisilla letoilla, kosteilla niityillä ja rehevissä korvissa. Laji on kalkinsuosija.[3]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  1. Stevens, P. F.: Cyperaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 29.3.2021.
  2. Ympäristöministeriö: Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 14.1.2010.
  3. a b Retkeilykasvio 1998, s. 566.
  4. Den virtuella floran: Loppstarr (ruotsiksi) Viitattu 14.1.2010.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Kirppusaran levinneisyys Suomessa Viitattu 14.1.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]